Fennovoiman jätteet jäävät Suomeen
Ministeri Jan Vapaavuori sekä Fennovoiman Pekka Ottavainen kertoivat yhdessä (4.3.) , että Fennovoima pyytää valtioneuvostolta täydentävää periaatepäätöstä, joka vahvistaisi Fennovoiman hankkeen olevan nykyiselläänkin yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, ydinenergialain tarkoittamalla tavalla.
Vapaavuori virkamieskuntineen näyttää vaalivan Fennovoimaa, melkein kuin kyseessä olisi työ- ja elinkeinoministeriön oma hanke. Valtiollista ja yhteiskunnallista osallisuutta hankkeessa onkin perin runsaasti, sillä Venäjän valtiollisen ydinenergiajätti Rosatomin ja kotimaisten kunnallisten sähköyhtiöiden jälkeen lähes ainoiksi yrityselämän ja teollisuuden edustajiksi hankkeeseen näyttävät jääneen Valio, Outokumpu ja SSAB-fuusion toteutuessa piakkoin ruotsalaistuva Rautaruukki.
Kotimaisuusaste strategisesti herkässä energiahankkeessa on kriittinen.
Kun paremmat etenemiskeinot puuttuvat, eikä Fennovoimalle vuonna 2010 myönnettyä periaatepäätöstä voida lain mukaan muuttaa yhtiön nykytilaan sopivaksi, on päätetty lähteä kokeilemaan periaatepäätöksen ”täydentämistä”. Ydinenergialaissa täysin tuntematon lupamenettelyn muoto on Vapaavuoren mukaan ”lain hengen mukainen”. Vakuuttavampaa olisi nojata itse lakiin, ei ilmavasti pelkkään henkeen.
Todellisuudessa periaatepäätösprosessilla ei liene muuta vaihtoehtoa, kuin edetä perinteistä ydinenergialain nuotittamaa reittiä, johon kuuluvat selvitykset, lausunnot ja kuulemiset. Jo yksistään ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuminen kestänee toukokuun loppupuolelle saakka.
Vasta tuolloin voitaisiin olettaa lain edellyttämän kuulemiskierroksen periaatepäätöshakemuksesta alkavan, edellyttäen, että myös Säteilyturvakeskus on saanut valmiiksi oman turvallisuusarvionsa. Kiirettä pitelee, mikäli lain edellyttämät kiemurat aiotaan oikaista suoriksi kesään mennessä. Paniikkinappi on painettu pohjaan.
Mutta mitä oikeastaan vielä harkitaan ja miksi uusi periaatepäätös tarvitaan?
Ydinenergialain mukaan valtioneuvoston on ”harkittava periaatepäätöstä yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta ja otettava huomioon ydinlaitoksesta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota: 1) ydinlaitoshankkeen tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta, 2) ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan sopivuuteen ja ydinlaitoksen ympäristövaikutuksiin sekä 3) ydinpolttoaine ja ydinjätehuollon järjestämiseen”.
Olennaisinta ei ole nyt reaktorityypin, sen tehon tai laitostoimittajan muutos. Tärkeintä on se, että Fennovoiman hanke ei nykyisellään täytä niitä edellytyksiä, joilla periaatepäätös 2010 myönnettiin.
Yhteiskunnan kokonaisetu harkitaan nyt uudelleen tilanteessa, jossa tulevaisuuden sähkönkulutusarviot ovat olennaisesti pienentyneet, Fennovoiman tuottamasta sähköstä mahdollisesti vain noin 600 megawattia tulisi suomalaisille osakkaille, voimalan sijoituspaikaksi on periaatepäätöksen jälkeen vuonna 2011 valittu alava ja tulva-altis niemi Perämeren rannalla, eikä hakijayhtiöllä ole edelleenkään esittää mitään tietoa siitä, mihin korkea-aktiivinen jätelasti toimitettaisiin loppusijoitettavaksi.
Kaikki jätteethän jäisivät suomalaisten huolehdittaviksi, vaikka vain puolet Fennovoiman ydinsähköstä käytettäisiin Suomessa. Strategisesti tässä ei liene mitään järkeä.
Talouden ja turvallisuuden näkökulmasta uuden ydinvoimalaitoksen vaikutuksia ja riskejä on arvioitava erityisellä huolellisuudella, pitkälle tulevaisuuteen.
Hankkeen jääräpäinen edistäminen alkaa vaikuttaa puhtaan ideologiselta.
Helena Maijala
Pyhäjoki
Hanna Halmeenpää
Kalajoki
Pro Hanhikivi ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
