Mikrobit voivat ratkaistasähkön varastointiongelman
Professori Erkki Auran 70-vuotisjuhlaseminaarissa keskiviikkona Helsingissä keskusteltiin pellepelottomana tunnetun tutkijan keksinnöistä kuten lietelannan muuttamista hajuttomaksi.
Aura itse kertoi uusimmasta oivalluksestaan, jossa ylijäämäsähköä käytetään metaanin tuotantoon. Sähköä on vaikea varastoida, mutta metaaniksi muuttaminen voisi ratkaista varastointiongelman.
Aura arvelee optimistisesti, että tuulella ja aurinkopaneeleilla tuotettu uusiutuva sähkö korvaa nopeasti muut sähkön tuotantotavat. Jo nyt aurinkopaneeleilla pystytään tuottamaan sähköä ydinvoimaa edullisemmin.
Uusiutuvasti tuotetun sähkön hankaluus liittyy siihen, että tuotanto vaihtelee jyrkästi. Tuulettomina öinä sähköä ei tule yhtään ja tuulisina ja aurinkoisina päivinä taas liikaa.
Saksassa on jo törmätty siihen, että jopa kaksi kolmasosaa tuotetusta uusiutuvasta sähköstä jää käyttämättä, kun kulutusta ei ole tai sähköverkko ei riitä siirtoon.
Ylijäämäsähkö kannattaisi varastoida esimerkiksi metaanina, Aura pohtii. Menetelmiä metaanin valmistamiseksi on useita ja maaperätutkijana Aura on päätynyt kokeilemaan mikrobeja. Pienessä mitassa se on jo onnistunut.
Vety voidaan tuottaa vedestä sähkön avulla. Hiilidioksidia puolestaan syntyy aina, kun poltetaan jotain.
Ilmassa on jo liikaa hiilidioksidia, mikä on pääsyy ilmaston lämpenemiseen. Hiilidioksidin varastoimista maaperään tutkitaan. Varastoimisen sijasta hiilidioksidi voitaisiin käyttää metaanin tuottamiseen, kierrättää hiiltä, Aura sanoo.
Myös biokaasulaitoksissa syntyy hiilidioksidia. Biokaasu sisältää 40 prosenttia hiilidioksidia.
Menetelmää kehitetään yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa.
Vajaa vuosikymmen sitten Aura esitteli mullistavana pidetyn lietelannan käsittelymenetelmän, jossa lanta muuttui maaperäbakteerien avulla hajuttomaksi ja kiinteä osa pystyttiin erottelemaan nesteestä.
Aura elätteli toiveita menetelmän saamisesta nopeasti käyttöön karjatiloilla, mutta kehittämistä on ollut sen verran, että ensimmäisiä laitteita saatetaan saada myyntiin ehkä kesällä. Työtä on tehty yhdessä MTT:n ja Pellon Groupin kanssa.
Aura ideoi myös kipsin käyttämisen peltojen fosforipäästöjen pienentämiseen.
Siilinjärven fosforitehtaalla syntyy miljoonia tonneja kipsiä vuosittain fosforin rikastuksen sivutuotteena. Kipsillä voitaisiin sitoa maan liukoista fosforia niin, ettei se huuhtoudu vesistöihin, mutta fosfori on silti kasveille käyttökelpoista.
Menetelmä osoittautui toimivaksi, mutta kipsikauppa ei ole virinnyt osin kalliiden kuljetuskustannusten takia.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
