Ruuan tuonti kasvoiviime vuonna seitsemän prosenttia

Norjalainen lohi on yksi syy ruuan tuonnin kasvuun. Viime vuonna noin neljännes suomalaisten syömästä ruuasta oli tuontitavaraa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomeen tuotiin ruokaa ja muita maataloustuotteita viime vuonna 4,6 miljardilla eurolla. Vienti oli 1,6 miljardia. Maataloustuotteiden kauppatase oli siten 3 miljardia alijäämäinen.

Maataloustuotteiden vienti kasvoi 1,2 prosenttia, mutta tuonti kasvoi selvästi nopeammin, 7 prosenttia. Lopputuloksena maataloustuotteiden ulkomaankaupan alijäämä kasvoi kymmenen prosenttia.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT kertoo tullin keräämät luvut tiistaina julkistetussa vuosikatsauksessaan.

Noin kolme neljäsosaa suomalaisten syömästä ruuasta on kuitenkin edelleen kotimaista alkuperää, MTT laskee.

Maataloustuotteisiin tilastoidaan myös joitakin sellaisia kasviraaka-aineita, joita ei käytetä ruuan vaan bioenergian tuotannossa.

Tullin tilastot kertovat myös sen, että kaikkien tavaroiden ulkomaankaupan alijäämä oli 2,4 miljardia. Ruuan kauppataseen alijäämä yksin oli suurempi.

Ruuan kauppataseen alijäämä sinänsä ei ole uutta. Perinteisesti se johtuu hedelmistä, kahvista, alkoholista ja tupakasta.

MTT:n mukaan viime aikoina on kuitenkin lisääntynyt sellainenkin tuonti, joka suoraan korvaa kotimaista tuotantoa: lihan ja kalan tuonti kasvaa. Ennestään tuontia on muun muassa juustoissa. Suomalaisten kuluttamista maitotuotteista yli 30 prosenttia oli viime vuonna tuontitavaraa.

Ruuan tuonti on kasvanut vientiä nopeammin Suomen EU-jäsenyyden ajan eli vuodesta 1995. Ennen EU-jäsenyyttä ruuan kauppataseen alijäämä oli noin 0,6 miljardia. Sen jälkeen vienti on kolminkertaistunut ja tuonti nelinkertaistunut.

Ruuan tuonnin lisääntyminen ja kotimaisen maataloustuotannon kannattavuusongelmat ovat vähentäneet kotieläintuotannon omavaraisuutta. Lihan kokonaistuotanto oli viime vuonna 5 prosenttia pienempi kuin ennätysvuonna 2008. Vain siipikarjanlihan tuotanto kasvoi.

Eniten väheni sianlihan tuotanto, 11 prosenttia. Suomesta tuli sianlihan nettotuoja ensi kertaa vuosikymmeniin.

Myöskään maidossa ei ylletä enää täyteen omavaraisuuteen kokonaisuutena. Joissakin tuoteryhmissä on silti vientitarvetta, osin tuonnin takia. Maidon tuotanto on vähentynyt 2000-luvulla lähes 8 prosenttia.

Suomessa oli viime vuonna 58 898 maatilaa, jotka saivat maataloustukea. Vuodessa poistui 2 255 tilaa. Maatilojen vähenemisvauhti oli 3,7 prosenttia, kun se 2000-luvulla on ollut keskimäärin 3 prosenttia vuodessa.

Maatilojen keskipeltoala suureni viime vuonna lähes 39 hehtaariin. Yli 100 hehtaaria oli 7 prosentilla tiloista.

Lypsykarjojen keskikoko oli 30 lehmää. 12 prosentilla lypsykarjoista oli yli 50 lehmää.

HEIKKI VUORELA

Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.):

Suomen maatalous ja

maaseutuelinkeinot 2013.

MTT Taloustutkimus. 96 sivua.

www.mtt.fi/julkaisut.

Suomessa oli viime vuonna

58 898 maatilaa,

jotka saivat

maataloustukea.

Avaa artikkelin PDF