Kun kunnan kyvyt eivät riitä, asiat hoitaa kuntayhtymä
Kunnalla on kolme vaihtoehtoa järjestää lakisääteiset palvelut. Palvelut voi tuottaa itse, ne voi järjestää yhdessä jonkun toisen kunnan kanssa tai sitten ne voi ostaa.
Varsinkin pienissä kunnissa yhteistyö on selviytymiskeino. Suuremman mittakaavan etuja esimerkiksi terveydenhuollossa haetaan lyömällä hynttyyt yhteen naapurikuntien kanssa.
Kuntaliiton mukaan erilaisia kuntayhtymiä on tänä vuonna noin 140.
Lisäksi yhtymissä järjestetään esimerkiksi koulutusta, jätehuoltoa sekä yritys- ja matkailupalveluita.
Kuntayhtymiä johtaa valtuusto, jonka jäsenet ovat pääasiassa jäsenkuntien valtuutettuja. Periaatteessa kunnat siis johtavat yhtymiä, mutta käytännössä niin ei aina käy.
Johtaminen vaatii erityisosaamista, jota harvalla valtuutetulla on.
”Kunnan valta riippuu paljon siitä, ketä yhtymän valtuustoon valitaan. Niihin tarvitaan riittävän vahvoja vaikuttajia”, tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta sanoo.
Vaatii hyvin erilaista osaamista vahtia jätehuollon kuntayhtymää kuin koko maakunnan monimutkaisen erityissairaanhoidon järjestävää sairaanhoitopiiriä.
Kunnanvaltuustoilla kuitenkin on valta päättää määrärahoista. Usein silti ammatillinen mielipide jyrää poliittisen, varsinkin terveydenhoidossa sekä palo- ja pelastustoimessa.
”Helposti vedotaan, että potilasturvallisuus kärsii, jos menoista karsitaan.”
Silti kaikki kuntien luottamushenkilöt eivät pidä kuntayhtymiä välttämättä huonoina. Majoisen mukaan pienemmissä kunnissa syvä yhteistyö nähdään usein itsenäisyyden vaihtoehtona.
”Mieluummin kärsitään sen tuomat haitat kuin menetetään kunnan itsenäisyys.”
Suomen suurin kuntayhtymä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoidon HUS, jonka liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.
Kuntayhtymien osuus kuntien menoista on noin 25 prosenttia. Niissä työskentelee noin 100 000 ihmistä.
Vapaaehtoisten lisäksi on kolme kuntayhtymää, joihin kaikki kunnat kuuluvat. Sairaanhoitopiirejä on kaksikymmentä, erityishuoltopiirejä 16 sekä 18 maakuntien liittoa.
AIMO VAINIO
Kunnan valta riippuu paljon siitä, ketä yhtymän valtuustoon
valitaan. Niihin
tarvitaan riittävän
vahvoja vaikuttajia.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
