Entistä ankarammat talouspakotteet uhkaavat Venäjää
Ukrainassa ammuttiin alas Malesian lentoyhtiön matkustajakone 17. heinäkuuta. Tapaus on lisännyt paineita kiristää Venäjään kohdistuvia talouspakotteita. Maxim Zmeyev/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoUkrainan kriisin kiristyessä EU:n ja Yhdysvaltojen asettamat uudet, aiempaa ankarammat talouspakotteet uhkaavat Venäjää.
EU:n ulkoministerit kokoontuivat tiistaina Brysseliin neuvottelemaan uusista pakotteista. Illan suussa mahdolliset päätökset pakotteista eivät olleet vielä tiedossa. Diplomaattilähteiden mukaan EU keskustelee mahdollisista uusista kohteista vasta torstaina.
Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) arvioi, ettei länsimaiden Venäjälle asettamilla talouspakotteilla ole toivottua vaikutusta.
”Pahoin pelkään, etteivät pakotteet toimi toivotulla tavalla. En usko Venäjän muuttavan niiden myötä politiikkaansa.”
Uudet, kolmannen vaiheen talouspakotteet rokottaisivat myös Suomen taloutta rajusti.
”On päivänselvää, että sillä olisi merkittävä heikentävä vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen”, Kääriäinen toteaa.
Kokoomuksen kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen pitää Venäjän talouspakotteita välttämättöminä.
”Jotakin vastatoimia on tietenkin keksittävä, kun valtio toimii kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja tukee toisessa maassa tapahtuvaa terroristitoimintaa.”
Kääriäinen ja Salolainen ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjälle asetettavat sanktiot eivät saa kohtuuttomasti rasittaa Suomea.
”Kannaltamme tilanne on tietenkin hankala, sillä kärsimme pakotteista kaikista EU-maista eniten. Suomen on huolehdittava siitä, mahdollisesti kohtuuttomasti talouttamme rasittavat Venäjä-pakotteet kompensoidaan Suomelle EU:n kautta”, Salolainen sanoo.
Kääriäisen mukaan Suomi on EU:ssa vahva jäsenvaltio, jonka sanomisilla on painoarvoa.
”Suomen on tässä vaikeassa tilanteessa tiukasti vartioitava omia intressejään. Olemme onnistuneet siinä hyvin. Esimerkiksi EU:n rajayhteistyöhankkeiden jäädyttäminen olisi ollut Suomelle kohtuutonta.”
Salolainen pitää todennäköisenä, että entistä raskaammat talouspakotteet alkavat horjuttaa Venäjän taloutta.
”Tähän astisilla pakotteilla tuskin on ollut mainittavaa vaikutusta, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen viimeisimmät sanktiot ulotettiin finanssi- ja pankkisektoreille. Ne alkavat jo mahdollisesti purra, etenkin pidemmällä aikavälillä.”
”Lisäksi pakotteilla on suuri psykologinen vaikutus”, Salolainen sanoo.
Kokoomusvaikuttaja arvioi, että Ukrainan kriisi jättää syvät arvet.
”Vaikka Itä-Ukrainan konfliktissa saataisiin jonkinlainen järjestely aikaan, säilyy Krim avoimena haavana. Venäjän kuva maailmalla on kärsinyt konfliktin myötä niin kovia iskuja ja arvonmenetystä, ettei tilanne lyhyessä ajassa korjaudu.”
Kääriäinen pitää välttämättömänä, että kriisi ratkaistaan yhteisessä neuvottelupöydässä.
”Ratkaisuun on kertakaikkiaan pakko päästä neuvotteluteitse. Jotta tässä edetään, täytyy Ukrainan ja Venäjän lisäksi myös EU:n ja Yhdysvaltojen olla aktiivisia.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
