Ympäristö

Metsissä ja soilla kasvavat rahkasammalet ovat uskomattoman monikäyttöisiä – tiesitkö esimerkiksi näitä käyttötapoja?

Rahkasammalia on käytetty eri tarkoituksiin jo useita tuhansia vuosia, ja uusia käyttömuotoja kehitellään koko ajan.
Vesa Laitinen
Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Harri Vasander on tutkinut elämänsä aikana rahkasammalia useilla eri soilla ympäri maailmaa.

Rahkasammalia (Sphagnum spp.) kasvaa Suomessa 40 lajia. Niitä löytyy lähes jokaiselta suolta ja turvemaalta sekä kosteilta kangasmaan paikoilta, kuten metsien notkelmista.

Rahkasammaliin voi törmätä järveen laskevalla kalliolla, kalliolakien painanteissa, metsäojassa tai metsälammen reunalla.

Jokaisella rahkasammallajilla on oma erityinen ulkomuotonsa, kasvutapansa ja kasvupaikkansa. Toiset lajit viihtyvät rehevillä ja kosteilla paikoilla, toiset taas kuivemmilla aukioilla.

Kasvaessaan sammal muodostaa tiiviin maton, joka voi sisältää useampaakin lajia. Rahkasammalmaton väri vaihtelee lajien mukaan vihreän, keltavihreän, punaisen ja ruskean välillä. Myös kasvupaikan ominaisuudet, sääolot ja vuodenaikakin vaikuttavat lajien väreihin.

Sammal kasvaa kärkisilmustaan pituutta lähes rajattomasti. Kasvaessaan rahkasammalen vanhemmat osat kuolevat ja maatuessaan synnyttävät turvetta kasvupaikalleen.

Rahkasammalia, niiden ominaisuuksia ja käyttöä on tutkittu jo laajalti. Yksi rahkasammalen tutkijoista on Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Harri Vasander, joka on ollut mukana kirjoittamassa rahkasammalista ja niiden kasvupaikoista useita kirjoja.

"Lajit voi erottaa toisistaan, jokainen laji on itsensä näköinen – yleensä”, kertoo Vasander, joka on tutkinut rahkasammalia jo usean vuosikymmenen ajan.

Lajien tunnistamiseksi vertaillaan sammalen rakennetta. Hyviä tunnistuskohtia ovat sammalen lehtien ja varren värin vertailu, kärkisilmun näkyvyys ja terävyys, sammalen muoto ja varresta lähtevien haarakimppujen haarojen määrä ja "möyheisyys”.

"Viimeisen varmuuden lajinmääritykseen saa mikroskoopilla vertailemalla rahkasammalien solurakennetta", professori kertoo.

Sammaleiden lehdet sisältävät vesivarastoina toimivia rahkasoluja ja yhteyttäviä lehtivihreällisiä soluja, joiden muodon perusteella eri lajit erottaa toisistaan.

Lajeja erotellessa voidaan lisäksi käyttää kasvupaikkaa apuna.

”Mikäli kasvupaikka on karu, voidaan sieltä olettaa löytyvän eri lajeja kuin rehevältä kasvupaikalta. Myös kasvupaikan kosteusolosuhteilla on väliä, ja kuivemmilta mättäiltä löytyykin aivan eri lajeja kuin märemmistä kuljuista", Vasander kertoo.

Heta-Linnea Kovanen
Rahkasammalia on käytetty historian saatossa monin eri tavoin.

Ihmiset ovat hyödyntäneet rahkasammalia jo tuhansien vuosien ajan. Rahkasammalta on kerätty ja kuivatettu, ja kuivunutta sammalta on käytetty joko eristeenä tai kosteuden sitojana.

Sammalta on käytetty tyynyjen ja patjojen täytteenä sekä hirsitalojen seinien tilkitsemiseen tunkemalla sammalta eristeeksi hirsien tai lautaseinien väliin.

Joissain vanhoissa laivoissa sammalta on käytetty eristeenä ja kuivikkeena, lisäksi sitä on käytetty turpeen ja heinän tapaan eläinten makuualustana.

Kuivattua rahkasammalta on käytetty vaippojen ja kuukautissuojien täytteenä tai korvikkeena. Kuiva sammal imee itseensä moninkertaisesti painonsa verran vettä, joten sen imukyky sopii erinomaisesti käytettäväksi nesteen sitojana.

Lisäksi rahkasammalta on käytetty vessapaperin korvikkeena. Huusseissa on käytetty kuivattua rahkasammalta, mutta esimerkiksi vaelluksella luonnossa tuore rahkasammal on ajanut hyvin saman asian.

"Suotutkijat ovat jopa vertailleet eri lajien vahvuuksia ja heikkouksia tässäkin mielessä", professori muistelee aikaisempia kokemuksiaan.

Rahkasammal kompostoituu hyvin, joten sen käyttö on tämänkin vuoksi ollut järkevä valinta esimerkiksi mökkihuusseissa. Osa mökkeilijöistä käyttää vieläkin vessapaperin sijasta kuivattua rahkasammalta.

Nykyään rahkasammalta käytetään laajasti turpeen korvaajana. Esimerkiksi rahkasammalen käyttö kasvuturpeen korvaajana on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi.

Vesa Laitinen
Lue myös: Metsissä ja soilla kasvavat rahkasammalet ovat uskomattoman monikäyttöisiä – tiesitkö esimerkiksi näitä käyttötapoja?

Rahkasammalen käytön hyviä puolia on sammalen nopea uudistuminen. Lajista ja kasvupaikasta riippuen sammal voi kasvaa pituutta sentistä kymmeniin sentteihin vuodessa. Suurin osa kasvusta kuitenkin hajoaa.

Suurimman korkeuskasvun, eli noin sentin vuodessa, saavuttavat karujen kasvupaikkojen mätässammalet. Nykyään rahkasammalesta korjataan sammalkerroksen elävä osuus, eli ylimmät 20–30 senttimetriä.

Sammalen korjuun kiertoaika on 20–30 vuotta, mikä on nopeampaa verrattuna esimerkiksi metsäkuuseen tai mäntyyn. Uutta turvetta muodostuu huomattavasti hitaammin, mahdollisesti vain millimetrin verran vuodessa.

Verrattuna turpeen nostamiseen rahkasammalen kerääminen ei tuota yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä, sillä turpeeseen pitkällä aikavälillä varastoitunut hiili jätetään rauhaan.

Sammalen keräämiseen tarvitaan kuitenkin aina maanomistajan lupa, joten kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

Vesa Laitinen
Lohjalla sijaitseva Nälköönlammen vahna turpeennostoalue on ennallistunut hyvin ja muistuttaa jo luonnontilaista suota.

Rahkasammalilla on muutamia muista kasveista poikkeavia ominaisuuksia. Ne esimerkiksi happamoittavat ympäristöään sekä sisältävät antitoksisia ainesosia.

Tulevaisuudessa voisikin olla mahdollista eristää rahkasammalista näitä ominaisuuksia, ja valmistaa esimerkiksi ruuan säilymistä parantavia luonnollisia säilöntäaineita.

"Tämä on mahdollisesti seuraava innovaatio, joka rahkasammalista keksitään", Vasander kuvailee.

Rahkasammaleen ominaisuuksiin kuuluu hajoamisen hidastaminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kun jokin eläin kuolee suolle, sen ruumis voi säilyä hyvänä jopa useita vuosia.

"Tanskasta löytyi muutamia vuosikymmeniä sitten suoruumis, joka näytti vasta äskettäin sinne päätyneeltä. Ruumis oli kuitenkin useamman tuhat vuotta vanha."

Lue myös:

Tee vaikutus ystäviisi ja opi tunnistamaan neljä yleistä rahkasammallajia – tiedätkö jo korpi- ja ruskorahkasammaleen eron?

Turveala kuihtuu ennätysnopeasti mutta soilla muhii uusi kasvubisnes

Biolan tähtää rahkasammalella Euroopan markkinoille: Sammalvilla kasvattaa kohta Espanjan kurkkuja

Lue lisää

Uutiskommentti: Vapon 80-vuotisjuhlat vaihtuivat energiaturpeen yyteihin

Turpeen energiakäytön jatko jakaa puolueiden kannattajat – maaseudulla asuvat kriittisempiä ilmastotoimia kohtaan

Missä on hallituksen ja eduskunnan yhteiskuntavastuu?

Turvesuosta aurinkopaneelien meri: katso hätkähdyttävät havainnekuvat – Suomen suurimpaan aurinkovoimalaan jopa 400 000 paneelia