Ympäristö

Rehun ja ruokinnan kehitys taltutti kotimaisen kalankasvatuksen ravinnepäästöt – WWF suosittelee Suomessa kasvatettua kirjolohta tuonnin hillitsemiseksi

Suomalainen syö noin viisi ja puoli kiloa kasvatettua lohikalaa vuodessa. Määrästä vain noin neljäsosa on kotimaassa kasvatettua ja loput tuontilohta.
Saara Lavi
Puolet Suomessa kulutetusta kalasta oli kotimaista vielä 1980-luvun alussa. Nyt tuontikalan osuus on jo yli 80 prosenttia. Kuvassa kotimaista kirjolohta Puumalasta.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi uiskenteli vuonna 2014 ympäristöjärjestö WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle. Väri kertoo, että kirjolohen kasvatuksen ympäristökuormitus on vähäistä ja kyseistä kalaa voi huoletta ostaa.

WWF:n mukaan muualla kuin Suomessa tuotettua lohta tulisi ympäristösyistä ostaa harkiten tai välttää.

Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan kotimaisen kalankasvatuksen ravinnekuormitus oli huipussaan 1990-luvun alussa. Niistä päivistä fosforipäästöt ovat pudonneet 74 prosenttia ja typen 66 prosenttia. Taustalla on muun muassa kalankasvatuksen tiukka lupapolitiikka.

Kalankasvatuksen ravinnepäästöjä on pienennetty kehittämällä ruokintatekniikoita ja rehun koostumusta. Kalaraaka-aineen käyttöä kirjolohen rehussa on vähennetty tuntuvasti lisäämällä kasviperäisen raaka-aineen, kuten härkäpavun ja rypsiöljyn, käyttöä.

Lisäksi markkinoilla on niin sanottua Itämerirehua, jota valmistetaan Itämerestä kestävästi pyydetystä silakasta ja kilohailista.

Suomalainen syö noin viisi ja puoli kiloa kasvatettua lohikalaa vuodessa. Määrästä vain noin neljäsosa on kotimaassa kasvatettua ja loput tuontilohta.

”Jos kalankasvatusta halutaan nykyisestä merkittävästi lisätä, on ympäristövaikutuksia edelleen vähennettävä ennen kaikkea sijoittamalla kasvattamot nykyistä ulommas merelle ja pois herkiltä alueilta”, WWF Suomen kala-asiantuntija Perttu Tamminen sanoo.

Suomalaisen kasvatetun kirjolohen lisäksi WWF:n synninpäästön on saanut vain tanskalainen kasvatettu kirjolohi. Muualla Euroopassa ja Norjassa kasvatettu lohi ja kirjolohi ovat keltaisessa ”osta harkiten” -luokassa. Norjassa kalankasvattamoilta leviää loisia luonnonkaloihin. Suomessa vastaavia ongelmia ei juuri ole ja antibioottejakin käytetään täällä vähän.

Chilessä kasvatettua lohta ja kirjolohta WWF kehottaa välttämään kokonaan.

Lue lisää

Kalankasvatus valuu muualle

Lupien puutteesta kärsivä kalankasvatus pakenee naapurimaihin – "Haluaisimme tietysti kasvattaa ja työllistää Suomessa"

Kalankasvatuksen lupaprosessit pitkittyvät asukkaiden ja mökkiläisten valitusten takia – luvituksen uudistamista päästöperusteiseksi selvitetään

Yle uutiset: Luke tekee Laukaasta vesiviljelytutkimuksen kärkipaikan – kirjolohen ja siian valintajalostus palaa synnyinsijoilleen