Aarre: Sudet on otettava huomioon hirvijahdissa Kiihtelysvaarassa – ”Jos susia nähdään, ammutaan merkkilaukaus”
On lokakuun puoliväli ja hirvenmetsästyskausi aluillaan. Oskolan Erän hirviporukka aloittaa jahtia varovaisissa tunnelmissa, sillä koiria ei haluta syöttää suden suuhun.
Pekka Puustinen seuraa kännykän näytöltä jämtlanninpystykorvansa Karhunkerääjän Jurin etenemistä maastossa. Kuva: Johanna KokkolaJahtipäivän aloituspalaveri pidetään tuttuun tapaan Oskolan Erä ry:n metsästysmajalla. Kokoontuminen on tasan kello 7.30. Ajomatka Kiihtelysvaaraan vie joillakin jäsenillä lähes tunnin, mutta koko porukka, 11 pyssymiestä ja -naista, on majalla sovittuun aikaan.
Ulkona pimeä on vaihtunut hämäräksi, ja pian on täysin valoisaa. Ennen ensimmäistä ajoa on käytävä läpi pelisäännöt.
Metsästäjät kuuntelevat hiljaa, kun hirvijohtaja Pekka Puustinen käy läpi päivän ohjeistusta. Käytössä on kahden hirvisonnin, kahden hirvilehmän ja kuuden vasan luvat. Koska lupia on vielä runsaasti, ei kaatorajoituksia tule. ”Häkkipään” saa ampua, jos hyvä tilanne syntyy.
Siitä, kuinka passimiesten on toimittava mahdollisissa susihavainnoissa, Puustinen antaa tarkat nuotit.
”Jos susia nähdään, ammutaan merkkilaukaus. Sen jälkeen ilmoitetaan radiolla, missä ja montako eläintä havaittiin sekä suunta, minne sudet olivat menossa, sisään vai poispäin. Jos ne menivät passialueen sisälle, koiramies voi pyytää radiolla avukseen pari lähintä passimiestä.”
Kenelläkään ei ole kysyttävää, mutta jokainen on varmasti tyytyväinen, jos jahtipäivä saadaan päätökseen ilman merkkilaukauksia.
”Tämä syksy on ollut sellainen, että susista on tehty näköhavaintoja seuran alueella viikoittain. On pakko olla varovainen”, Puustinen kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
