Tekoäly tunnistaa ilmakuvista haapoja ja pystyyn kuolleita puita

Haapa on tärkeä avainlaji metsien monimuotoisuudelle.  Kuva: Lari Lievonen

Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla tunnistaa haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Samuli Junttilan ryhmä on kehittänyt menetelmän, jolla haapapuut voidaan ensi kertaa luotettavasti tunnistaa muiden puiden joukosta avoimesta ilmakuva-aineistosta.

Aiemmin laajamittainen ja haapojen tarkka kartoittaminen on ollut kallista ja työlästä.

Helsingin yliopiston tiedotteessa todetaan, että haapa on tärkeä avainlaji. Pari prosenttia Suomen metsien puista on haapoja, ja varsinaiset haavikot ovat sitäkin harvinaisempia.

Haapapuilla elää yli tuhat eliölajia: nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä, sieniä ja sammalia. Lisäksi haapojen nopeasti hajoava karike tehostaa ravinteiden kiertoa metsissä.

Junttilan johtama Global Ecosystem Health Observatory -tutkimusryhmä pyrkii kehittämään uusia menetelmiä, joilla saadaan tarkkaa tietoa metsäluonnosta ja sen ekologiasta yhdistämällä kaukokartoitusmenetelmiä tekoälyteknologiaan.

Ryhmän luomat menetelmät ovat aiemmin auttaneet esimerkiksi kirjanpainajatuhojen ja puiden kuolleisuuden seurannassa.

Tutkijoiden haapoihin kehittämä malli osoittautui toimivaksi kaikkina vuodenaikoina, sillä se havaitsi luotettavasti haapapuut niin lehdessä kuin lehdettöminäkin.

Malli tunnisti oikein suuret haapapuut todennäköisemmin kuin pienet – varttuneet, kookkaat puut tunnistettiin keskimäärin 71 prosentin todennäköisyydellä ja lehdettömänä aikana vieläkin paremmin.

Marraskuussa julkaistiin ryhmän tutkimus, jossa kehitettiin aiempaa tarkempaa menetelmää pystyynkuolleiden puiden tunnistamiseksi ilmakuvista.