Erä

Tenolle kalaan matkustavat tyypillisesti yli 50-vuotiaat – lohen tavoittelun vaikutus Utsjoen paikallistalouteen oli vuonna 2018 yli neljä miljoonaa euroa

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan Tenon tärkein kehittämiskohde on kalastusvuorokausien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus.
Pekka Fali
Kalastusmatkalla tärkeintä on luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen.

Tenon lohen vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa oli vuonna 2018 yli neljä miljoonaa euroa.

Tenon kalastusmatkailijat käyttivät kauppatavara- ja palveluhankintoihin noin 2,6 miljoonaa euroa, josta paikallistalouteen jäi 1,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi neljässä miljoonassa eurossa on huomioitu kalastuslupamaksut ja muut tulot sekä kerrannaisvaikutukset, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke) tutkimuksestaan.

Tutkimus perustui kalastuskaudella 2018 lohenkalastusluvan hankkineille yli 2 500 kalastusmatkailijalle lähetettyyn kyselyyn, jonka vastausprosentti oli yli 70 prosenttia. Tutkimuksen rahoitti Suomen rakennerahasto-ohjelma.

Aineistona käytettiin myös Luken ja Lapin ely-keskuksen tilastoja sekä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa.

Vuonna 2017 voimaantulleen Tenon kalastussäännön tarkoitus oli pienentää Suomen ja Norjan yhteisen rajajokialueen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta se vähentyi noin puolella.

Suomen puolella kalastusmatkailijoiden määrä vähentyi noin 65 prosenttia säädösmuutosta edeltävistä vuosista.

Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen samassa suhteessa, lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset ovat vähentyneet kalastusvuorokausien kiintiöinnin seurauksena yli viisi miljoonaa euroa.

Kyselyn perusteella yli puolet kalastusmatkailijoista oli vuonna 2018 yli 50-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden osuuden huomattava pieneneminen johtui osittain säädösmuutoksista, todetaan Luken tiedotteessa.

Kalastusmatkalla tärkeintä on luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen.

Kalastusmatkailijat olivat tyytyväisimpiä Tenojokivarren luonnonmaisemaan, lohen laatuun ja majoituspalveluihin. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi kalastusvuorokausien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus.

Lupavuorokausikiintiöt ovat edelleen samat kuin vuosina 2017–2020. Tästä syystä suomalaiset kalastusmatkailijat ostivat jo vuonna 2018 satoja kalastusvuorokausia myös Norjasta.

Lue lisää

Tenojoella jälleen heikko lohivuosi – alamäen syystä ei olla varmoja, mutta ongelma saattaa olla merialueilla

Aurinko laski Utsjoella ensimmäisen kerran tänä kesänä

Tornion- ja Simojokeen on noussut lohia runsaammin kuin kolmena edellisenä vuonna – viileä kevät ja myöhäinen tulva viivästyttivät lohen nousua

Ja keskellä virtaa joki