Erä

Elävänä pyytävä aitaus on villisikojen metsästyksessä keino muiden joukossa – "Suurien saaliiden toivossa aitaustalkoisiin ei kannata ryhtyä"

Villisika on erittäin haastava pyydettävä menetelmästä riippumatta, sanoo lappeenrantalainen Toni Penttinen.
Saara Lavi
Etelä-Karjala on alueena ennen muuta villisikojen läpikulkualuetta. Eläimet saattavat käydä täällä syömässä ja painua sitten Venäjälle tai jatkaa matkaa sisämaahan. Etelä-Saimaan riistanhoito­yhdistyksen alueen villisikojen määräksi arvioitiin 90 eläintä hirvijahdin yhteydessä marraskuussa, saaliseläinten määrä on 15–20, kertoo Toni Penttinen.

Elävänä pyytävää aitausta on saanut käyttää villisikojen pyynnissä vuoden 2017 elokuusta alkaen. Pyyntimenetelmään perehdyttiin samana vuonna Suomen Metsästäjäliiton hankkeessa, jota rahoitti Suomen riistakeskus.

Mistään helposta pyyntimenetelmästä ei ole kyse. Aitauksia ei ole ilmestynyt villisikakannan vahvoille alueille kuin korkeintaan muutamia.

Viime vuoden lopulla Metsästäjäliiton Kymen piiri kannusti itärajan metsästysseuroja rakentamaan aitauksia ja kokeilemaan jahtimuotoa.

Aloite tuli lokakuussa paikallisilta metsästysseuroilta ja viljelijöiltä villisikojen aiheuttamien viljelysvahinkoja vuoksi. Kymen piiri hankki maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen kymmenen pyyntiaitauksen materiaaleihin.

Ilmaisten materiaalien lisäksi kymmenen seuraa saa Suomen Sikayrittäjiltä pyyntiaitausten ylläpitoavustusta kahdelle vuodelle yhteensä 1 000 euroa.

Lappeenrantalainen Karhusjärven Erä tarttui tarjoukseen puheenjohtajansa Toni Penttisen johdolla ja nyt seuran mailla on viimeistelyä vaille valmis aitaus villisikojen pyyntiin.

Aitauksen rakentamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Karhusjärven Erän tapauksessa maanomistaja oli hyvin myötämielinen ja teki konetöitä sekä toi maa-ainekset aitaukselle menevää tietä sekä aitauksen pohjaa varten.

Myötämielisen maanomistajan lisäksi tarvittiin talkoolaisia rakennushommiin.

Suurien saaliiden toivossa aitaustalkoisiin ei kannata ryhtyä. ”Tämä on rikka rokassa, yksi pyyntimenetelmä lisää villisikakannan hallintaan. Aitaus ei sulje muilla jahtimuodoilla metsästystä, eli kyttäys- ja ajojahtia pois”, sanoo Penttinen.

Hän kertoo, että kaikki metsästäjät eivät suhtaudu positiivisesti aitauksella pyytämiseen. ”Vastustus johtunee ennen muuta tietämättömyydestä ja kateudesta. Kannustaisin kokeilemaan ja päättämään seurassa jo ennakolta esimerkiksi lihanjakotavasta, jos saalista tulee.”

Aitauksella on saatu saalista Suomessakin, mutta helppoa se ei ole. Villisika on erittäin haastava pyydettävä menetelmästä riippumatta, lajintuntemus on ratkaisevan tärkeää.

Esimerkiksi laumaa johtavaa vanhaa emakkoa ei tulisi ampua, kertoo Penttinen. Laumassa vain pääemakko tuottaa jälkeläisiä. Jos pääemakko ammutaan, tulevat muut naaraat kiimaan ja niille tarjoutuu mahdollisuus tuottaa jälkeläisiä, mikä lisää eläinten kokonaismäärää.

Pyyntiaitauksen erottelukäytävä on tärkeä osa kokonaisuutta. Sieltä voidaan vapauttaa eläimet, joita ei ole tarkoitus ampua ja samassa erillisessä aitauksessa voidaan ampua saaliiksi otettava eläimet ilman, että kaikki muut vauhkoontuvat.

Erottelukäytävää tarvitaan myös sen varalta, jos aitaukseen menee muita eläimiä kuin villisikoja. Esimerkiksi Lappeenrannassa karhukanta on vahva. Karhujen varalta erottelukäytävän luukun saa avattua reilusti kauempaa narun avulla.

Karhusjärven Erän aitaus sijaitsee villisikojen läpikulkupaikalla, itärajalle on matkaa noin 10 kilometriä.

Penttinen ei odota, että aitauksessa kävisi eläimiä välttämättä vielä tänä talvena. Nyt kun rakennusvaihe on loppusuoralla, seuraavassa vaiheessa on tärkeää antaa ihmishajujen hälventyä.

Villisikoja houkutellaan aitaukseen ruualla, pääasiassa kauralla ja ohralla.

Maissi olisi hyvä vaihtoehto, mutta sen saatavuus on heikko. Heikko saatavuus on seurausta afrikkalaisesta sikarutosta (ASF).

Yksi taudin leviämisen ehkäisykeino on välttää tuontirehuja tai käsittelemättömän sadon tuontia tautialueilta.

Penttinen sanoo, että kaikki ihmiset eivät tunnu tajuavan miten vakava tauti ASF on ja millaisia vaikutuksia tautilöydöksellä olisi sekä kansantaloudellisesti että sikayrittäjien elinkeinon kannalta.

Tartunnan leviämisen estämiseksi voitaisiin laajoilla alueilla suositella jopa kaiken metsässä liikkumisen välttämistä.

”Oman metsästysseuran alueella metsästäjien ymmärrystä ovat lisänneet paikalliset sianlihantuottajat.”

Metsästysasetus edellyttää, että pyyntiaitauksen ulkopuolella, kiinteästi sen sivulla, on villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä.

AitauspyyntiMetsästysasetus sallii villisian pyytämisen elävänä pyytävällä aitauksella. Asetuksen mukaan aitauksen on oltava sellainen, että eläin mahtuu seisomaan ja makaamaan siinä luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään.Aitauksen tulee olla myös niin suuri, että villisika jälkeläisineen mahtuu sinne. Aitauksessa ei saa olla kattoa ja muodoltaan sen on oltava pyöreä tai soikea. Asetus edellyttää, että aitauksen ulkopuolella, kiinteästi sen sivulla, on villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä.Pyyntiväline on koettava vähintään kahdesti vuoro­kaudessa, eli käytävä toteamassa onko sinne mennyt eläintä. Tarkastamisessa voi hyödyntää elektronista valvonta­laitetta. Porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. Villisikanaaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.

Lue lisää

Asiantuntija: ASF leviää vääjäämättä länteen, seuraavaksi tulilinjalla Ranska ja Luxemburg

Afrikkalainen sikarutto levisi uuteen osavaltioon Saksassa

Kiteellä kaadetusta villisiasta löydettiin Aujeszkyn taudin vasta-aineita – aiemmat löydökset vuosilta 2019 ja 1980

Sorsajahtien järjestäjä toivoo, että sorsastuksen ravintohoukutinkieltoa ei runnottaisi läpi väkisin – " Se on sitten oman keskustelunsa paikka, jos tavoitteena on lopettaa vesilintujen metsästys tietyllä alueella Suomessa"