Erä

Petoaita tarjoaa torjuntatehon lisäksi mielenrauhaa ja paremmat yöunet, kertovat tilanpitäjät SusiLife-hankkeen kyselyssä

Hankkeen kyselyihin vastanneista enemmistö oli vahvasti sitä mieltä, että valtion tulee korvata kaikki suurpetovahingot ja vahinkoja täytyy ehkäistä ensisijaisesti vahinkoja tuottaneiden yksilöiden poistamisella.
Tanja Heikkonen
Suomen riistakeskus myöntää petoaitatarvikkeita perusteltua hakemusta vastaan. Aidan pystyttäminen ja ylläpito jäävät tilallisen vastuulle. Petoaita on ylläpitonsa puolesta suhteellisen kallis suojausmenetelmä, kerrotaan tiedotteessa.

Viimeisimmän kanta-arvion susireviireillä sijaitsee runsaat 2 100 nauta-, lammas- tai vuohitilaa. Tiloilla susi koetaan suurpedoista suurimmaksi riskiksi eläimille, erityisesti lampaita ja vuohia pidetään alttiina susivahingoille.

”Mitä suuremmaksi vahingon riski koettiin, sitä enemmän tilallinen otti käyttöön suojaustoimia”, kertoo erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Hän oli mukana Luken edustajana, kun SusiLIFE-hanke selvitti, mitä tilanpitäjät ajattelevat kotieläinten suojaamisesta.

Tilanpitäjien näkemyksiä selvitettiin kahdella kyselyllä ja haastatteluilla. Selvitykseen osallistui 233 tuotantoeläintilaa poronhoitoalueen eteläpuolelta.

Tulokset eivät ole pienen vastaajamäärän vuoksi suoraan yleistettävissä. Tulokset antavat lähtökohtia sille keskustelulle, miten tiloja voisi tukea eläinten suojaamisessa, todetaan SusiLife-hankkeen tiedotteessa.

Selvitys tehtiin Lukessa yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja Suomen riistakeskuksen kanssa.

Yksi kysely lähetettiin riistakeskukselta petoaitatarvikkeet saaneille tiloille. He kertoivat kantavansa huolta ja nukkuvansa yönsä huonosti petovahinkoja peläten. Vastanneista tilanpitäjistä 80 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen petoaitaan vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

”Tärkeimmiksi petoaidan hyödyiksi mainittiin koetun torjuntatehon lisäksi mielenrauha ja paremmat yöunet. Pedoista oli tehty havaintoja aidan ulkopuolella, mutta ei sisäpuolella”, Pellikka kertoo.

Tuottajayhdistyksien kautta lähetettyyn kyselyyn vastanneiden neljä yleisintä tapaa ennaltaehkäistä vahinkoja olivat: toimia niin, että tilan tuntumasta ei löydy syötävää pedoille, petoaitojen rakentaminen sekä ylläpito, eläinten siirto yöaitauksiin tai -rakennuksiin ja alueen suurpetotilanteen selvittäminen esimerkiksi riistahavainnot.fi -palvelusta.

Monilla tiloilla käytettiin useita suojauskeinoja yhtä aikaa.

Tyytymättömyyttä petoaitoihin aiheuttivat esimerkiksi lumisiin olosuhteisiin nähden liian lyhyet tolpat ja aidan ylläpidon työläys.

Enemmistö SusiLife-hankkeen kyselyihin ja haastatteluihin vastanneista oli vahvasti sitä mieltä, että valtion tulee korvata kaikki suurpetovahingot ja vahinkoja täytyy ehkäistä ensisijaisesti metsästyksellä. Metsästyksellä tarkoitettiin vahinkoja tuottaneiden yksilöiden poistamista.

Enemmistön mukaan valtion tulisi korvata myös täysimääräisesti vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvä työ.

Lue lisää

Yle uutiset: Susi iski lammastilalle Keuruulla – kyseessä luultavasti sama yksilö, joka on nähty alueella aiemminkin

Lady-koira haluaa osuutensa Lulu-vuohen maidosta – Katso video apajille tunkevasta koirasta!

Petoyhdyshenkilö: "Uusia susihavaintoja ei ole kertynyt" – Kalajoen seudulla susia havaittiin viimeksi noin kuukausi sitten, keväällä havaintoja karttui viikoittain

Sudet iskivät lammaslaumaan ankarasti viime kesänä: laitumelle vietiin yli 70 lammasta, kotiin saatiin 24 – Letolla laidunnetaan taas