Metsästäjät tavoittelevat valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla kannan selkeää laskua. Kuluvalla jahtikaudella peuroja oli kaadettu 1. helmikuuta mennessä 62 250 yksilöä, tiedottaa Suomen Metsästäjäliitto.
Peurasaalis on tänä metsästyskautena jo ylittänyt aiemmat ennätykset. Aiempi koko kauden saalismääräennätys noin 60 500 peuraa on viime kaudelta.
Peurajahti jatkuu 15. helmikuuta asti.
Metsästäjäliitto kiittää seuroja pyyntiaktiivisuudesta, mutta kannustaa samalla tekemään pyynnissä loppukirin. Lumiolosuhteet helpottavat nyt pyyntiä.
Pyyntilupia on tälle metsästyskaudelle myönnetty kaikkiaan 63 260, joilla on mahdollista kaataa noin 87 000 yksilöä. Lupia on pääsääntöisesti haettu niin paljon, etteivät ne lopu kesken, todetaan tiedotteessa.
Yksi pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa.
Kynnysarvo, jonka ylityttyä kanta kääntyy laskuun, on Luonnonvarakeskuksen mukaan 55 127 yksilöä. Kannan kääntäminen laskuun vaatii siis merkittäviä ponnistuksia, muistutetaan liiton tiedotteessa.
Metsästäjäliitto korostaa tiedotteessaan, että peuran pyyntiluvanvaraisuudella ja pinta-alavaatimuksella on merkittävä ohjausvaikutus pyyntimäärien kasvulle.
”Ilman niitä tavoitteellinen pyyntiponnistus ei näihin lukemiin yltäisi pyynnin rajoittuessa omaan tarpeeseen ja passissa olon mielekkyyteen”, toteaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
"Metsästysseuratoiminta on sorkkaeläinten pyynnin kulmakivi, sillä seurojen avulla pyynti hoituu luotettavasti ja vastuullisesti. Metsästävät maanomistajat omistavat yksityismaista 40 prosenttia. He voivat seurojen kautta vaikuttaa myös omien maidensa oloihin ja metsästysseurojen asettamiin tavoitteisiin."
Simenius sanoo, että metsästäjien ja maanomistajien yhteistyö on ollut sujuvaa ja pyyntiä on kohdistettu maanomistajien toiveiden mukaan. Myös kyttäyspaikkoja ja passilinjoja on perustettu yhteistyössä maanomistajien kanssa.
