Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Erä

Suden suotuisan suojelutason määrittelyyn tarvittavat lopulliset viitearvot valmistuvatkin vasta vuoden 2022 syksyksi – väliarvioita saadaan ensi elokuussa

Kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksenä on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla.
Lari Lievonen
Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Jukka Immonen totesi, että luottamuspula Luonnonvarakeskuksen ja kentän, eli maastossa liikkuvien vapaaehtoisten välillä on laimentanut intoa kirjata etenkin ilves- ja susihavaintoja Tassu-järjestelmään.

Suden kannanhoidollista metsästystä ja susivahinkojen estämistä vaativan kansalaisaloitteen käsittely jatkui tiistaina eduskunnassa, kun maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen. Lähetekeskustelu asiasta käytiin jo viime vuoden marraskuussa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoi asiantuntijapuheenvuorossaan, että arvio Suomen kevättalven susikannasta sekä ennustemalli kannan kehityksestä julkaistaan kesäkuussa.

Seuraava tärkeä etappi kannanhoidollisen metsästyksen kannalta on elokuun lopussa, kun Luke julkaisee väliarvioita suotuisan suojelutason viitearvoiksi. Kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksenä on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla, eli viitearvot ylittyvät.

"Viitearvoja valmistellaan kansainvälisenä yhteistyönä pohjoismaalaisten ja pohjoisamerikkalaisten tahojen kanssa", kertoi Kojola. "Lopulliset viitearvot valmistuvat syksyllä 2022."

Kansalaisaloitteen allekirjoittajien ja asiantuntijoiden lisäksi ääneen pääsivät kansanedustajat, jotka kommentoivat susiaihetta laajasti.

Susikannan arvioinnin luotettavuuteen ja läpinäkyvyyteen vaativat parannusta kansalaisaloitteen allekirjoittajista muun muassa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ja Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Jukka Immonen.

Immonen totesi, että tieteellinen asiantuntijatyö antaa eri lajien kanta-arvioista ala-arvioita. "Arvioista välittyy varovaisuusperiaate." Esimerkkeinä hän mainitsi suden lisäksi muun muassa karhun, villisian, valkohäntäpeuran ja ilveksen.

Hän mainitsi paremman yhteistyön metsästäjien kanssa keinoksi parantaa kanta-arvioita.

Muun muassa perussuomalaisten Ritva Elomaa kysyi, mikä lienee susien oikea määrä ja pitääkö paikkansa, että susia on tällä hetkellä noin 300?

Markku Eestilä (kok.) oli kiinnostunut Viron, Latvian ja Liettuan susista. "Olisi kiinnostavaa kuulla, kuinka paljon esimerkiksi Virossa on ammuttu viime vuosikymmenen aikana susia, kun niitä kuitenkin tuntuu metsästyksestä huolimatta riittää."

Hän myös kyseenalaisti tieteeseen vetoamisen ja totesi, että vahvalle käytännön päättelylle on annettava arvoa.

Vihreiden Jenni Pitko taas ihmetteli miksi susikannan koosta voi olla niin erilainen ymmärrys eri tahojen välillä. "Se on iso ongelma. Kanta-arvio ei ole kyseenalaistettavissa."

Pitko myös piti susilla pelottelua surullisena asiana ja vihapuhetta ongelmallisena. "Susi ei aiheuta vaaraa arjessa. Vihapuhe ja maalittaminen vaarantavat esimerkiksi tutkijoiden työturvallisuuden."

Muutamat kansanedustajat nostivat puheenvuoroissaan esiin haaska- ja riistanruokintapaikkojen vaikutukset suurpetojen käyttäytymiseen. Ruokkimisen rajoittaminen ja mahdolliset rajoitukset liittyen paikkojen sijoitteluun herättivät kiinnostusta.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoi, että haaskaruokintaa koskevat pykälät ja rajoitukset ovat käyneet eduskunnassa lausuntokierroksella. "Oikeusministeriön lausunto oli sen verran tiukka ja kriittinen, että asia päätettiin jättää jatkovalmisteluun. Luke muun muassa selvittää ruokinnan vaikutuksia tarkemmin."

Kojola kommentoi myös aihetta ja sanoi, että esimerkiksi susien pihavierailuihin haaska- tai riistanruokintapaikat eivät sinänsä liity. "Pihavierailuja tapahtuu myös harvaan asutulla seudulla, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomessa ne ovat selvästi yleisempiä. Tätä selittää pihojen tiheys."

Lue myös:

Viime vuonna haettiin korvausta 115 susivahingosta, 59 kohdistui tuotantoeläimiin ja 56 koiriin – kannanhoidollisen metsästyksen lakialoitetta käsiteltiin eduskunnassa

Lue lisää

Susia on 200–235 yksilöä, laskee Luke

Susijahtiin saatetaan päästä talvella 2021–2022 – seuraava askel matkalla kannanhoidolliseen metsästykseen on suotuisan suojelutason määrittely

Metsästäjäliitto susikannan notkahduksesta: "Tuntuu uskomattomalta"

Viime vuonna haettiin korvausta 115 susivahingosta, 59 kohdistui tuotantoeläimiin ja 56 koiriin – kannanhoidollisen metsästyksen lakialoitetta käsiteltiin eduskunnassa