Erä

Lapin kansanedustajat vaativat Metsähallitusta suitsimaan etelästä tulevia metsästäjiä – erätalousjohtaja patistaa metsästäjiä puhumaan toisilleen

Metsähallituksen vs. erätalousjohtaja Jyrki Tolosen mukaan lappilaisten kokemat ongelmat johtuvat osin etelän ja pohjoisen erilaisesta metsästyskulttuurista.
Hannu Huttu
Valtaosa Lapin ulkopaikkakuntalaisista metsästäjistä kuuluu paikalliseen metsästysseuraan.

Lappilaiset kansanedustajat arvostelevat yhteisessä kannanotossaan ulkopaikkakuntalaisten metsästystä Lapissa. Kannanoton mukaan ikävät ilmiöt ovat kärjistyneet tänä syksynä. Esimerkiksi koiria on käytetty hyvän metsästystavan vastaisesti, kansanedustajat syyttävät.

"Myönnettävien vieraslupien määrää tulee arvioida kriittisesti. Kaiken metsästyksen lähtökohtana tulee olla kestävä riistakannan hoito. Nyt tuon rajan yli on astuttu eikä kukaan kykene valvomaan, noudatetaanko asetettuja pyyntikiintiöitä."

Kansanedustajat nostavat esiin myös, että jotkut siirtävät kirjansa Lappiin väliaikaisesti saadakseen paikkakuntalaisten nauttiman vapaan metsästysoikeuden.

"Menettely ei ole hyväksyttävää ja halventaa paikallisten asukkaiden ikimuistoista vapaata metsästysoikeutta valtion mailla. Metsästysoikeuden pitää perustua vuodenvaihteen verotuskunnan mukaan", kansanedustajat kirjelmöivät.

Lisäksi he vaativat, että osa lintulupien ulkopaikkakuntalaisille varatusta kiintiöstä siirrettäisiin paikallisten yrittäjien myytäväksi. Kansanedustajat vaativat Metsähallitukselta toimia puutteiden korjaamiseksi.

Kaikki Metsähallituksen myöntävät metsästysluvat ovat viranomaistoimintaa. Ylä-Lapissa Metsähallitus myöntää riekonmetsästyslupia, sanoo Metsähallituksen vs. erätalousjohtaja Jyrki Tolonen.

Hirvenmetsästyksessä metsästysluvat myöntää riistakeskus, ja Metsähallituksen rooli on valtionmaiden metsästysoikeuksien myöntäminen, Tolonen painottaa.

Riekonmetsästysluvissa Metsähallitus huomioi arviot riistan määrästä, paikallisen pyyntitarpeen ja myöntää sitten vieraslupia varovaisen arvion mukaan.

Hirvenmetsästysoikeuksien jaossa Metsähallitusta sitoo Tolosen mukaan hallintolain tasapuolisuuden periaate. Kokonaan ulkopaikkakuntalaisia seurueita ja paikallisia seuroja, joissa on ulkopaikkakuntalaisia jäseniä, on kohdeltava tasapuolisesti. Metsähallituksen on Tolosen mukaan myönnettävä valtionmaille lupia niillekin, joilla ei ole mahdollisuutta metsästää kotipaikkakunnallaan.

Pohjoisimman Lapin luonnonvarasuunnitelman mukaan 72 prosenttia alueen metsästäjistä on paikallisia.

Tolosen mukaan pääosa ulkopaikkakuntalaisista hirvenmetsästäjistä on Lapista lähtöisin olevia henkilöitä, jotka ovat jäsenenä paikallisessa metsästysseurassa. Itä-Lapin Savukoski on poikkeus. Laajalla alueella on vain 300 paikallista metsästäjää ja 700 ulkopuolista.

"Ongelmia on tullut, sehän on totta", Tolonen myöntää.

"Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, että pohjoisen alueilla, missä paikallisilla on metsästysoikeus valtionmailla, tulee päällekkäisiä metsästysoikeuksia. Metsästäjien pitäisi sopia metsästyksestä keskenään. Tämä ei varmasti aina pelaa ja tulee ongelmia."

Tolosen mukaan etelässä on osin erilainen metsästyskulttuuri kuin Lapissa. Etelästä tulevat metsästäjät käyttävät rajallisen metsästysaikansa pohjoisessa usein tehokkaasti monen koiran avustamana verrattuna paikallisiin, jotka saattavat tyypillisesti kulkea yhden koiran kanssa tai metsästää yksikseen naakimalla tunturissa.

Tolosen mukaan moni tilanne ratkeaisi puhumalla.

"Jos tapaa muita metsästäjiä, olisi hyvä pysähtyä ja jutella missä aiotaan metsästää, ettei mennä samalle alueelle yhtä aikaa. Tavallista, reilua yhteispeliä, vaihdetaan puhelinnumeroita."

Tarvetta erävalvonnan lisäämisellekin varmasti olisi, Tolonen toteaa. Se on kuitenkin budjettirahoitteista toimintaa, ja tällä hetkellä Metsähallituksella on Lapissa neljä erätarkastajaa. Valtionmaita alueella on kuusi miljoonaa hehtaaria.

"Se harmittaa, että metsästäjät asettuvat metsästäjiä vastaan. Enemmän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen eikä kylvää eripuraa", Tolonen patistaa.

Lue lisää

Metsästys Lapissa lähti lapasesta

"Peurojen ruokintakielto voimaan heti, metsästys vapaaksi ja ilvekselle rauhoitus tihentymäalueilla", vaatii nokialainen viljelijä

Joku todella halusi estää naisen pääsyn hirviporukkaan – miksi?

Luonnonsuojelualueiden metsästyskäytännöt syynissä – osittain selvitys liittyy retkeilybuumiin, osittain UKK-puistossa sattuneeseen ampumatapaturmaan