Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Erä

Video: Keminmaalainen Juha Mäkimartti on aina ollut innokas pienpetometsästäjä – "Kun aloitin nämä supikoirahommat, sanoin, ettei se ole niin haasteellinen eläin kuin muut"

Metsästyksellä supikoiran vaeltaminen Ruotsiin on saatu melko vähäiseksi.

Monille suomalaisille on tie Tornion kautta Ruotsiin tuttu reitti länsinaapuriin. Ruotsalaiset ovat ottaneet vieraat aina iloiten vastaan.

Ilmaston lämpenemisen myötä supikoira alkoi 80-luvulta lähtien levittäytymään kohti Lappia ja sitä kautta myös Ruotsiin. Tästä vieraasta Ruotsissa ei iloittu. Vasta 2006 on pystytty tieteellisesti todistamaan, että supikoira on levinnyt erittäin laajasti aina Västerbotteniin saakka.

"Tiesin, että supikoiria oli Ruotsissa, mutta en tiennyt siitä, että ne olivat lisääntyneet Ruotsissa. Naturskyddsförening pyysi minua 2005 kirjoittamaan Ruotsissa olevista vieraseläinlajeista hoitosuunnitelman. Silloin huomasin, että supikoira on levinnyt Ruotsissa. Pystyin käyttämään tätä projektirahoitusta supikoiran häätämiseen Ruotsista", sanoo Per-Arne Åhleìn, projektin johtaja.

Supikoirat olivat sen verran levinneet Ruotsiin, ettei niitä saatu vuodessa hävitettyä. Näin tästä tuli yhteispohjoismainen projekti. Åhleìnin projekti sai isomman budjetin. Tämän jälkeen hänen ei enää tarvinnut itse mennä metsään pyydystämän supikoiria, vaan hän pystyi palkkaamaan ammattimetsästäjiä.

Ruotsalaiset kokivat, että tähän haasteeseen tarvitaan suomalaisten apua.

Ruotsin projektin johtaja Per-Arne Åhleìn koki, että työskentely pohjoismaisessa yhteisössä on ollut aina hyvää. Suomalaiset eivät olleet innokkaita sijoittamaan rahaa tähän projektiin, koska supikoiria on ollut Suomessa jo 1940 -luvulta lähtien.

Rajan molemmin puolin poliitikot ottivat asian vakavasti ja tukivat hanketta. Yhteispohjoismainen supikoirahanke eli Management of invasive Raccoon Dogs (Nyctereutes procyonoides) in the North-European countries (MIRDINEC) oli käynnissä vuosina 2010‒2013 ja sen kokonaisbudjetti oli 5,3 miljoona euroa. Norjalaiset lähtivät myös hankkeeseen mukaan, koska kokivat, että tässä vaiheessa supikoiraongelmaan kannattaa puuttua vakavasti, vaikka supikoirat eivät olleet vielä levinneet Norjaan asti.

Pohjoismaisessa yhteistyöprojektissa Ruotsi antoi käyttöön gps-seurantajärjestelmän, Norja maksoi kenttähenkilöstön palkan ja Suomi matkakorvaukset, toimistokulut ja materiaalihankinnat. Gps on tärkeässä roolissa supijahdissa. Harvan supikoirakannan alueilla yksittäisiä supikoiria varustetaan gps-lähettimillä, ja nämä yksilöt toimivat kavaltajina uusien supikoirien löytämisessä. Tässä menetelmässä käytetään hyväksi supikoiran luontaista kumppanin hakua.

Keminmaalainen Juha "Kettumies" Mäkimartti on ollut aina innokas pienpetometsästäjä. Ruotsin projektin johtaja Per-Arne Åhleìnin ei tarvinnut paljon houkutella Mäkimarttia tähän projektiin mukaan.

"Silloin kun aloitin nämä supikoirahommat, sanoin, ettei se ole niin haasteellinen eläin, kuin muut alkuperäiset, kettu, näätä ja mäyrä. Nyt ollaan saatu kannan kasvu ja Ruotsiin vaeltaminen aika vähäksi. Lapin läänissä saatiin 150 minun tietoon tulleet supikoiraa saaliiksi. Tänä vuonna voi jäädä alle 100. Ruotsissa on ollut jo 2 vuotta hyvä tilanne, tulee vain muutamia kymmeniä", Mäkimartti sanoo.

Matti ja Teppo laulavat "kaiken takana on nainen". Näin taitaa olla myös Juha "Kettumies" Mäkimartin takana.

"Käsi kädessä kuljetaan joka paikkaan. Me tiedetään, mitä me tehdään. Toinen tekee tuon ja toinen tekee tämän. Se on sellainen hiljainen yhteistyö", vaimo Susanna Mäkimartti sanoo.

Ihan kahdestaan ei näin isoa projektia pysty Mäkimartin pariskunta tekemään, vaan siihen tarvitaan kymmenittäin, jopa toista sataa innokasta pienpetometsästäjää. Yksi niistä on Kimmo Andersson Ylitorniosta.

"Kymmenen ja puoli vuotta aikaa, kun rupesin tähän hommaan. Mäkimartti piti Ylitorniolla susijahdista sellaisen koulutuksen. Siellä kävin, sitä aikaisemmin en ollut loukuttanut. Pienpetoa en ollut pyytänyt ollenkaan. Se tuntuu siistiltä hommalta. Juha opasti parhaansa mukaan. Antoi kaikki vinkit ja saalista alkoi tulemaan. Aloin tekemään loukkuja. Tällä hetkellä on 14 loukkua", Andersson sanoo.

Millaiset terveiset Ruotsin supijahdin "isä" Åhleìn haluaa antaa Suomelle.

"Suomessa supikoiria on ollut 90 vuotta ja niiden levinnäisyyteen Suomessa ei voi enää vaikuttaa. Niissä Euroopan valtioissa, joissa supikoiria ei vielä ole, voidaan estää niiden leviäminen. EU-sääntöjen mukaan Suomen pitää estää mahdollisuuksien mukaan vieraslajien leviäminen naapurimaihin". Åhleìn toteaa.

Suomessa on useita satoja metsästäjiä, jotka tekevät säännöllisesti supijahteja. Ilman tätä "armeijaa" Ruotsi ja muut Pohjoismaat olisivat vaikeuksissa supien kanssa. Toivottavasti suomalaiset päättäjät ottaisivat huomioon ja antaisivat arvostusta näille pyyteettömille pienpetometsästäjille.

Lue lisää

Video: Perttu Haanpään kalastus saattaa näyttää jonkun silmään välineurheilulta – "Ajattelen, että ei kannata laskee kustannuksia"

Video: Lumisella kelillä maastopyöräily kasvattaa suosiotaan – "Pääsee vähän haastamaan itseään ja näkemään hienoa luontoa"

Video: Kimmo Kuuva kertoo parhaan keinon saada villisika saaliiksi – "Ensin tulee yksi possu, ja pienen hetken jälkeen pölähtää lauma"

Video: Matti Jäppinen on suuri Inarijärven ystävä – "Siinä on hyviä kalapaikkoja vieressä"