
Hevosturismin ei tarvitse olla massojen palvelua ‒ tärkeintä on kontakti
Hevosmatkailun ei tarvitse aina tapahtua prameissa puitteissa satapäiselle yleisölle, vaan pienikin on kaunista.
”Hevosmatkailu voisi olla myös muun tarjonnan osana. Alalla olisi paljon tarjottavaa esimerkiksi kulttuuripaketteihin ja kaupunkikierroksiin”, professori Pauliina Raento sanoo. Kuva: Jaana Kankaanpää”Hevosturismi ajatellaan usein massojen palveluna, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Pienet ja vaatimattomatkin puitteet toimivat, sillä matkailijalle tärkeää on usein kontaktin luominen”, sanoo professori Pauliina Raento.
Raento tekee monitieteistä tutkimusta ja harrastaa erityisesti raveja. Helsingin Ruskeasuolla kasvaneena hän itse sai kontaktin hevosiin jo taaperona, kun vanhemmat veivät tytärtään usein hevosia ihailemaan. Hevoset ovat kulkeneet Raennon elämässä mukana lapsuudesta lähtien.
Hämeen linnassa järjestetyssä, useita asiantuntijaesityksiä sisältäneessä Hevosalan Areena -tapahtumassa Raento antoi paljon ajateltavaa hevosmatkailun kehittämiseen Suomessa. Hänen mukaansa meillä olisi paljon tehtävissä, kun avarretaan ajattelua ja haetaan rohkeasti yhteistyötä myös hevosalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
”Hevosmatkailu voisi olla myös muun tarjonnan osana. Alalla olisi paljon tarjottavaa esimerkiksi kulttuuripaketteihin ja kaupunkikierroksiin”, Raento sanoo.
”Yhden ihmisen ei tarvitse osata kaikkea. Hynttyyt yhteen.” Pauliina Raento
Hän järjestää silloin tällöin osana työtään räätälöityjä ryhmäretkiä ja toteaa, että juuri räätälöinti sopisi ryhmille, joissa on hevosista kiinnostuneita. Elämyspalvelussa avainasemassa ovat persoonat: hyvä opas ja itse hevonen. Retket voivat hänen mukaansa koostua useista elementeistä.
”Yhden ihmisen ei tarvitse osata kaikkea. Hynttyyt yhteen”, hän kannustaa ja kertoo toivovansa hevosmatkailun yhteistyön kehittämiseen mukaan hevosalan toimijoita yli lajirajojen, aluekehittäjiä ja matkatoimistoja.
Raento itse tuntee ravihevoskimppoja ja on itse mukana kimpanvetäjänä. Tältä pohjalta hän kertoo järjestäneensä onnistuneita, elämyksellisiä retkiä ravihevoskasvattaja Markku Punkarin tallille. Hevoskimppoihin kuuluvat ihmiset eri puolilta Suomea pääsivät tutustumaan kimppahevosensa kotitalliin ja hevoseen sen arkielämässä.
Käynti laitumella hevoslauman luona oli kaikille osallistujille mieleinen elämys.
”Kerrottiin, että tällä tavalla kasvatetaan näitä huippuhevosia ja mennäänpä pellolle niiden luo. Porukka on valmis ajamaan pitkiä matkoja ja tällaisilla retkillä hevoskimpan jäsenet saavat enemmän tietoa ja samalla sitoutuvat ihmisiin ja hevosiin.”
Raennolla on useita esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa, miten hevosen vetovoima on muutettavissa matkailutuotteeksi. Hän näyttää kuvia Ranskasta ja Espanjasta, miten hevosten päivittäiset treenit ovat osa matkailutuotetta – sekä linnojen pihoissa että tavallisilla talleilla.
”Ajatelkaapa, jos saisimme vaikka tänne Hämeen linnan pihalle hevoset esiintymään viikoittain vakioaikaan matkailusesongilla – se olisi turistinähtävyys”, hän maalaa kuvaa mahdollisuudesta yhdistää elämyksiä.
Hevosalan Areenan keskustelussa olivat mukana professori Kate Dashper Englannista (istumassa vasemmalla), johtava tutkija Markku Saastamoinen, professori Pauliina Raento ja toimitusjohtaja Elina Hirvonen. Tilaisuuden juonsi Katja Ståhl. Kuva: Kati SusiEnglannissa, Meksikossa ja Islannissa hevosmatkailututkimusta tehnyt professori Kate Dashper Leeds Beckett -yliopistosta toteaa, että Britanniassa kiinnostus hevosmatkailuun on suurta, mutta tuoreimman tutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneilla oli melko romanttiset kuvitelmat menneiden aikojen koskemattomasta maaseudusta, jossa asumattomilla nummilla voisi porhaltaa hevosen selässä.
”Merkittävimmäksi kyselyssä nousivat turvalliset, merkityt reitit, joilla ei olisi liikennettä. Seuraavaksi eniten haluttiin vierailla paikallisissa, hyvää ruokaa tarjoavissa ravintoloissa ja pubeissa.”
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Markku Saastamoinen korostaa vastuullisuuden näkökulmaa hevosmatkailussa. Hän toteaa, että hevosmatkailun pitää tuottaa yhteistä hyvää.
”Vastuullisuuden pitää näkyä toiminnassa ja tulla selvästi esille. Hevosyrityksen pitää tunnistaa luonto- ja ympäristövaikutukset, jotka liittyvät sosiaaliseen toimilupaan. Ei siis toimita vain alan omaksi hyödyksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi, vaan koko toimialan pitää tuottaa yhteistä hyvää.”
Hevosalan Areenan järjesti Hevoshäme-hanke. Hanketoimijat kertoivat, että tavoitteena on saada tapahtuma vuosittaiseksi ja ajan mittaan kasvamaan kansainväliseksi seminaariksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








