"Vaarallinen hevostauti lisääntynyt ja jätetään ilmoittamatta - harva osaa tai viitsii ehkäistä"
Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta osa sairastumisista jää edelleen rekisteröimättä. Ihmiset levittävät huolimattomuuttaan tautia tallilta toiselle.Pääntauti on yksi yleisimmistä säännöllisistä hevosten tartuntataudeista Suomessa. Aikuiselle hevoselle tauti on kivulias, mutta nuorelle hevoselle tai varsalle se voi olla jopa tappava.
Oireet alkavat kuumeella. Sieraimet alkavat vuotaa ja imusolmukkeet turvota. Viimeksi syntyy paiseita. Erityisesti leukaperät turpoavat, mistä tauti on saanut nimensä.
Kun hevosten liikkuminen hevoskaupan ja kilpailujen takia maasta toiseen lisääntyy, myös pääntautitartuntojen määrä uhkaa Suomessa lisääntyä.
"Hevosten tilanne eroaa merkittävästi esimerkiksi naudoista, jotka pysyvät yhdessä navetassa. Hevoset liikkuvat sekä Suomen sisällä että ulkomailla. Näin tartuntatautien leviämisen riski kasvaa," arvioi Eviran laboratoriopalveluiden yksikönjohtaja Sinikka Pelkonen.
Tyypillisesti tauti puhkeaa ulkomailta tuodussa hevosessa.
"Kuljetusmatka rasittaa hevosen elimistöä niin paljon, että oireettoman taudinkantajan tauti puhkeaa herkästi. Kaikki ulkomailta tulleet hevoset pitäisi laittaa pitkään karanteeniin."
Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta osa sairastumisista jää rekisteröimättä. Eläinlääkärin pitää ilmoittaa tautitapaukset aluehallintovirastoon (Avi). Se ilmoittaa taudit Eviralle.
Viiden viime vuoden aikana Eviraan on ilmoitettu vuosittain 3–15 tallia, joissa on esiintynyt tautia. Sairastuneiden määrä on moninkertainen, sillä yleensä useampi hevonen sairastuu.
Ulkomaiset hevoset tuovat myös uusia, ärhäkämpiä tautikantoja. Tiedon keräämistä hankaloittaa se, että tauti todetaan usein silmämääräisesti oireiden perusteella.
"Diagnostiikka on puutteellista. Koska hevosen omistaja joutuu maksamaan laboratoriokokeet, harva tauti todetaan laboratoriossa", Pelkonen huomauttaa.
Pääntauti tarttuu erittäin helposti hevosesta toiseen. Ihmiset levittävät tartuntoja käsien ja varusteiden kautta. Jopa kymmenen prosenttia hevosista kantaa tautia oireettomana.
Suomessa on talleja, joilla tautia esiintyy säännöllisesti. Silloin oireettomat taudinkantajat kannattaa selvittää tähystyksen avulla. Bakteeri elää hevosen pään ilmapusseissa, joista on otettava näyte kantajan tunnistamiseksi.
Pääntauti tarkoittaa talleille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Kun tauti ilmenee, talli on pidettävä suljettuna kaikelta hevosliikenteeltä pari kuukautta. Ruotsissa vaikein tautitapaus piti tallin suljettuna yli vuoden.
Suomessakin on viime vuosina jouduttu perumaan kilpailuja ja muita hevostapahtumia pääntaudin takia.
Sinikka Pelkonen toivoisikin hevosihmisiltä ryhdistäytymistä hygienian hoidossa. Eri talleilla ei saisi käydä samoissa vaatteissa ja kengissä vaan varusteet pitäisi pestä tai vaihtaa välissä.
Harva pesee ja desinfioi lainattua hevosenkuljetusautoa tai -vaunua hevosten kuljetusten välissä. Monelta tallilta puuttuu myös ihmisten käsienpesupaikat. Kädet pitäisi pestä aina tallilta lähtiessä.
Näin ehkäiset pääntaudin tarttumista
Eläinlääkäri Katariina Thomson Yliopistollisesta eläinsairaalasta antaa ohjeet pääntaudin ehkäisemiseen.
– Eristä uusi hevonen 2–3 viikoksi, ennen kuin se pääsee samaan talliin tai laitumelle muiden hevosten kanssa.
– Pese kädet aina tallilta lähtiessä.
– Jos vierailet usealla tallilla, käytä eri vaatteita ja kenkiä tai pese vaatteet ja varusteet vierailujen välillä.
– Pese ja desinfioi kuljetusautot eri talleilla asuvien hevosten kuljetusten välillä.
– Pidä kilpailuhevoset sekä tiineet tammat ja varsat erillään muista hevosista.
– Älä käytä samoja varusteita usealla hevosella ja pese ne huolellisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


