Uudet asetukset mietityttävät laidunyrittäjiä – ”On niitä valtakunnallisia etävalvojia ja elämäntapahuolestujia”

Laiduntamisessa on hevosille monia hyviä puolia. Kuva: Sanne Katainen

Eläinten hyvinvointilakia määrittävät hevosasetukset asuvat voimaan vuodenvaihteessa. Niiden mukaan ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan. Lisäksi hevosella on oltava mahdollisuus riittävään päivittäiseen lepoon makuulla kuivassa makuupaikassa.

Tarhassa tai laitumella tulee tätä varten olla rakennettu tai puustosta muodostuva säänsuoja, jossa on kuivitettu tai muuten riittävän pehmeä ja riittävän puhtaana pitävä makuualue, jossa kaikkien hevoset mahtuvat lepäämään yhtä aikaa.

Ruokaviraston valvontaohjeissa on tämän sanatarkkaan tulkintaan nähden lievennyksiä. Valvontaohjeen mukaan suotuisissa sääoloissa makuupaikaksi riittää myös paikka, joka on riittävän pehmeä ja jossa hevonen pysyy riittävän puhtaana. Tämän mukaan hevosta saisi pitää myös märällä laitumella.

Ohjeissa myös todetaan, että pitopaikan lämpötilan sopivuutta arvioitaessa huomioidaan hevosen ikä, kuntoluokka, hevosen karvapeitteen tiiviys ja paksuus ja siinä voidaan ottaa huomioon myös hevosen loimittaminen.

Laitumen lisäksi jokaisella hevosella on kuitenkin oltava olemassa myös sellainen pitopaikka, joka täyttää lainsäädännössä pitopaikalle asetetut vaatimukset.

Suomen Hippoksen eläinlääkäri Susanna Mäki sekä toimitusjohtaja Minna Mäenpää toteavat yhteisessä sähköpostivastauksessa, että kesäaikana hevosten on suositeltavaa päästä laitumelle päivittäin tai aina mahdollisuuksien mukaan. Laidun tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käytöstä, ja se mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen lajitovereiden kanssa.

Hippoksen mukaan erityisesti siitostammoja ja varsoja tulisi voida pitää laitumella kesäaikana.

Hippoksessa nähdään, että uudet säännöt eivät estä laiduntoimintaa. Hippoksen mukaan kesäaikainen lämmin sade tai tuuli ei edellytä hevosen suojelemista sääolosuhteilta.

Suomen kesä kuitenkin sisältää säätä, joka todennäköisesti ei ole laskettavissa lämpimäksi. Silloin hevosen on päästävä suojaan.

”Hevosilla tulee olla suoja suoraa auringonpaistetta, sadetta ja tuulta vastaan, niin että suojaan pääsee myös tuulen suunnan vaihtuessa. Myös esimerkiksi hyönteisten runsas esiintyminen voi edellyttää hevosten ottamista sisälle”, todetaan Hippoksen sähköpostivastauksessa.

Turengissa laidunpaikkoja ratsuhevosilla tarjonnut Leila Kinnari miettii kuumeisesti, tarjoaako enää laidunpaikkoja.

”Minullehan se tarkoittaa, että pitäisi rakentaa talli tai pihatto koko hevosmäärälle tai melkein kaikille laitumille katokset, ja heti nyt, koska siirtymäaikaa ei ole”, hän sanoo.

Investointien kattaminen tuntuu vaikealta.

”Katokset joutuu tietenkin vähentämään peltopinta-alasta eli siltä alalta ei sitten saa tukea. Jos tekee kiinteät katokset, niin ne ovat pellolla sitten silloinkin, kun laidun uusitaan ja pelto on viljalla. Silloin ne ovat paljolti tiellä”, hän sanoo.

Siirrettävät katokset epäilyttävät, koska ne ovat melko pieniä.

”Ja kuinka ne kestää, kun joku suomentamma oikein hinkuttaa pehvaansa”, hän miettii.

Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Jenni Timlin kertoo, että perinteisellä Miehikkälän orilaitumella jatketaan laidunnusta niin kauan kuin metsä riittää säänsuojaksi. Mitään rakennuksia alueelle ei ole taloudellisesti järkevää tehdä, ja orihevosten temmellyksessä ne olisivat vaarallisiakin.

Orilaitumella hevosilla on tilaa 40 hehtaaria, ja tarjolla on hakamaan lisäksi niin mäntymetsää, koivikkoa kuin kuusikkoakin. Timlin kertoo, että hevoset nukkuvat vuosi toisensa jälkeen avopellolla, samassa hiekkaisessa kohdassa. Metsässä ne vain torkkuvat seisaaltaan.

Hevoset ovat laitumella aina ennalta määrätyn ajan kesäkuun alusta elokuun loppuun. Timlin toteaa, että jos joku hevosista vaikuttaisi palelevan, syy olisi oletettavasti sen jostain syystä heikentyneessä terveydentilassa. Kun syötävää riittää, nuoret hevoset eivät palele sadejaksoillakaan. Helle saattaa kiusata enemmän, mutta silloin hevoset pääsevät metsään varjoon ja myös järveen.

Timlin korostaa laitumen monia positiivisia puolia.

”Laitumella hevosilla toteutuu monta hyvinvoinnin kannalta kriittistä rastia: on jatkuva ravinto, lajitovereiden seura ja mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen. Jos laiduntaminen laumassa ei ole hevoselle luonnonmukaista, niin mikä sitten?” hän kysyy.

Miehikkälän orilaitumen toiminnasta ei olekaan hänen korviinsa noussut hyvinvointihuolia.

Livekuvaa laitumelta ei kuitenkaan enää olla jakamassa.

”On niitä valtakunnallisia etävalvojia ja elämäntapahuolestujia, jotka näkevät eroahdistusta ja että jotain yksilöä ei oteta laumaan mukaan. Mutta livehän näyttää vain yhtä kohtaa laitumesta”, Timlin sanoo.