Oslo kutsuu suomalaisia - ”Bjerken pitkän matkan avaaminen suomenhevosille vaati vain yhden A4-kokoisen anomuksen kirjoittamisen, ei sen enempää”

Kosmopoliitti Martti Ala-Seppälä on toiminut Oslo Grand Prix’n järjestelyissä norjalaisten apuna jo neljännesvuosisadan. Kuva: Ville Toivonen

Finlandia-viikonloppu kolkuttelee jo ovella. Copenhagen Cup siintää runsaan kahden viikon päässä. Ruotsin kauden ykköskarnevaaliin Elitloppetiin on puolestaan aikaa kuukauden verran. Norjan pääradan Oslon Bjerken vuoden suurin ravijuhla koittaa kuuden viikon kuluttua. Oslo Grand Prix -viikonvaihde on edessä 11. ja 12. kesäkuuta. Järjestelyt käyvät jo kuumina.

”Kaksi vuotta meni covidin kourissa, eikä Bjerkessä ollut rahaa kunnon tapahtuman pystyyn panemiseen. Palkintoja laskettiin, eikä osallistujien kuluja korvattu”, kertoo kisajärjestelyissä oslolaisten apuna 25 vuotta toiminut Martti Ala-Seppälä.

Päälähtö Oslo Grand Prix'n ykköspalkinto oli viime vuonna 550 000 Norjan kruunua. Nyt voittaja kuittaa peräti 1,2 miljoonaa kruunua eli päivän kurssilla liki 122 000 euroa. Vanhoina hyvinä aikoina palkintopotti oli vielä tuntuvasti muhkeampi.

Vuodesta 1966 saakka ravatun Oslo GP:n on voittanut kahtena edellisvuonna Ble du Gers.

”Bjerkehän on Pohjoismaissa sikäli erikoinen ja ainutlaatuinen rata, että sen omistaa Norjan raviurheilun keskusjärjestö. Muualla esimerkiksi Vincennes on keskusjärjestön omistama. Nyt kun covid hellittää, Oslo GP:n budjetti on saatu parempiin puihin ja palkintotaso tuntuvasti ylöspäin”, Ala-Seppälä valaisee.

Hän jatkaa, että suomalaiset ovat aina olleet ja ovat edelleen lämpimästi tervetulleita Osloon kilpailemaan.

”Järjestäjät maksavat yhdelle autolastilliselle suomalaishevosia kaikki kulut, eli kuljetukset edestakaisin ja hoitajille hotellit paikan päällä. Ohjastajille kustannetaan ainakin lennot edestakaisin.”

Autolastillinen tarkoittaa Ala-Seppälän mukaan enintään kuutta hevosta.

”Muutkin ovat toki tervetulleita omakustanteena mukaan. Järjestäjä päättää sen, keiden matkakulut maksetaan. Heillä on kuitenkin rajallinen määrä rahaa käytössään.”

Ala-Seppälä kehuu oslolaisten vieraanvaraisuutta. Hän kertoo, että Bjerkessä vuosien varrella vierailleiden suomalaisten palaute on ollut positiivista.

”Oslo on aina ollut meikäläisille paras kisajärjestäjä taloudellisessa mielessä. Bjerke on minun mielestäni suomalaisille se vieraanvaraisin rata Euroopassa.”

Ala-Seppälä on pyöritellyt viikonlopun lähtöihin mahdollisesti osallistuvia sinivalkoravureiden nimiä oslolaisten kanssa. Myös hevosten taustavoimien kanssa on käyty keskusteluja. Ala-Seppälä täsmentää, että h-hetkeen on sen verran aikaa, että mitään varmaa ei voi vielä tässä vaiheessa luvata.

”Lista elää kaiken aikaa, kun hevoset antavat näyttöjä. Ensi viikonloppu kertoo taas paljon enemmän. Willow Pride on norjalaisten toivelistalla korkealla sunnuntaina ajettavaan avoimeen tammamailiin. Jos Finlandia ja sitä seuraavat kisat menevät tammalla hyvin, niin sille voi olla paikka päälähtöönkin”, Ala-Seppälä paljastaa.

Hänen mukaansa Markku Niemisen tallilta on ilmaistu alustavasti kiinnostusta Osloa kohtaan. Tammamailin voittaja saa 300 000 Norjan kruunua.

”Nelivuotislähtöön norjalaisten kiikarissa on Shackhills Twister. Pitkälle matkalle heitä kiehtoo Unique Creation, totta kai Norjassa syntyneenä, ja Bosse Nice, joka pääsisi matkaan paalulta.”

Kylmäveristen kovimmassa koitoksessa – Alm Svartenin muistoajossa - on tarjolla 250 000 Norjan kruunun ensipalkinto.

”Siihen järjestäjät tahtoisivat tietenkin Parvelan Retun, mutta eri asia on, haluaako Laine (Petri) lähteä. Nurmosen Ossi on innostunut reissusta H.V. Tuurilla ja Stallonella. Perttusen Tapio pohtii Vixelin ja Uljas Suomalaisen kanssa osallistumista. Myös Ojanperän Antti on ollut kiinnostunut, mutta kuten sanottua, hevosten kohdalla kuusi viikkoa on pitkä aika. Omistajat ja valmentajat sitten aikoinaan päättävät, missä hevoset juoksevat”, Ala-Seppälä sanoo.

Hän tunnustaa, että varsinkin suomenhevosten kilpailukalenteri on kesällä äärimmäisen kireä. Suur-Hollola-ajon alkuerät ravataan 9. kesäkuuta.

”Se tietenkin karsii osallistujia, mutta nousevatko karsinnat suomenhevosten puolella pystyyn? Ja monelle avoimen luokan orille ja ruunalle Bjerken kisa on parempi kuin Suur-Hollola, missä joutuu pitkälle pakille ja edempää lähtee hurjia nimiä pakoon.”

Suomenhevoset pääsevät mukaan myös kolmen kierroksen voimainkoitokseen. Sen avaaminen kotimaisen rodun edustajille ei ollut Ala-Seppälän mukaan kummoinenkaan temppu.

”Aina Hippoksesta sanotaan, että sarjoja ei saa millään auki suomenhevosille. No, ainakin tuon Bjerken pitkän matkan avaaminen suomenhevosille vaati vain yhden A4-kokoisen anomuksen kirjoittamisen, ei sen enempää”, Ala-Seppälä juttelee.

Hän laskee käyneensä Oslo Grand Prix'ssä ainakin kaksikymmentä kertaa. Neitsytmatka oli 1970-luvulla.

”Oslo GP oli nousemassa Elitloppetille tiukaksi haastajaksi, mutta takapakkia tuli, kun Norjassa vaihdot laskivat ja siellä tehtiin huono sopimus valtion kanssa. Norjalaiset ovat loistavaa urheilukansaa, ja Oslo GP:ssä on tunnelma aina kohdallaan. Bjerkeen ei tietenkään mahdu yhtä paljon väkeä kuin Solvallaan”, Ala-Seppälä vertailee.

Hän uskoo, että Oslo Grand Prix'llä on jatkuvuutta.

”Tahtotila tapahtuman kehittämiseen on siellä ollut kaiken aikaa olemassa, ja nyt on saatu taas rahaa suunnitelmien toteuttamiseen. Ei niin paljon kuin pulskina vuosina, mutta suunta on oikea.”