Hevosten hyvinvointi etusijalla: Tallilla Uudenmaan rajan tuntumassa selvitty poikkeusjärjestelyistä – "yhteisessä veneessä ollaan"
Maalaisjärjellä selviää: vähemmän ruokaa ja enemmän tarhausta, jos liikunta vähiin, sanoo eläinlääkäri.
Hevosten liikuttamisesta ja ulkoiluttamisesta huolehtiminen on tärkeää. Uudenmaan ja Hämeen rajalla poliisi on sallinut omistajien kulkemisen hoitamaan hevosta tarvittaessa rajan yli. Kuva: Kari SalonenErkylän talli toimii Kanta-Hämeen puolella Hausjärvellä lähellä Hyvinkään rajaa, joka myös jakaa Suomen tällä hetkellä kulkemisen suhteen kahtia.
Yksityisvalmennukset jatkuvat edelleen. "Maneesissa on yleensäkään harvoin enempää kuin neljä ratsukkoa kerrallaan ja yksityistunnit pyörivät edelleen", kuvaa tallin toimitusjohtaja Jonna Aaltonen.
Henkilökunnan ja asiakkaiden liikkumiseen on annettu selvät ohjeet.
"Meillä on onneksi hyvät, tilavat tilat toimia. Satulahuoneessa käy vain yksi ihminen kerrallaan."
Käsienpesuun kiinnitetään myös erityistä huomiota.
Rajan yli kulkeminen on tuonut useita muutoksia arkeen.
"Osa hevosista on eläinlääkinnällisesti sellaisia, että emme voi ottaa tallina vastuuta niiden hoitamisesta. Poliisi on ottanut kannan, että niitä saa omistaja käydä itse hoitamassa ja omistajat ovat päässeet tallille", Aaltonen kertoo.
"Työntekijätkin ovat päässeet kulkemaan normaalisti, kun osa asuu Uudenmaan puolella."
Riskiryhmässä olevat asiakkaat ovat jääneet itse pois tallilta. Samoin ihan Helsingin keskustassa asuvia ei nyt käy ratsastamassa.
"Sitten on sellaisia hevosenomistajia ja meillä ratsastavia, jotka ovat nyt kotona etätöissä tai lasten kanssa. He auttavat käydessään myös hienosti toisten ihmisten hevosten liikuttamisessa", Aaltonen kiittää.
Hevosten hyvinvointi on etusijalla ja se on ainakin toistaiseksi pystytty turvaamaan.
"Se on ihan turvallisuuden vuoksikin tärkeää. Jos täydessä treeenissä olevat kilpahevoset jäisivät seisomaan, se olisi ihan riski niiden itsensä ja niiden käsittelyn kannalta."
Muutamia hevosia, jotka liikkuvat vähemmän, on siirretty kokopäivätarhaukseen.
Ruokinnan sopeuttaminen jättämällä ainakin väkirehut pois on yksi tärkeimpiä asioita, jos hevosen liikunta jää vähiin.
"Maalaisjärjellä pääsee aika pitkälle. Useimmiten hevoset selviävät ihan hyvin", toteaa Helsingin yliopiston hevossairaalan johtava eläinlääkäri Kati Niinistö.
Muita huomioitavia ovat, että hevonen juo riittävästi ja pääsee päivittäin ulkoilemaan, mikä on sinällään kirjattu jo eläinsuojelulakiin.
"Onneksi meillä hevoset ulkoilevat säännöllisesti, kun meillä on talleilla siihen riittävät tarhat. Ne voivat liikkua enemmän, jos muun liikunnan jäämisen vuoksi on turhan paljon energiaa."
Niinistön mukaan maailmalla on aika vähän tutkimusta siitä, kuinka hevosen liikunnan äkillinen vähentäminen vaikuttaa sen terveyteen.
"Jos vedetään täydestä treenistä karsinalepoon esimerkiksi jonkun loukkaantumisen vuoksi, umpisuolen ummetus voi seurata. Sikäli vähittäiset siirtymiset ovat aina paras tapa."
Niinistö muistuttaa, että esimerkiksi Espanjassa ei ole voitu enää viikkoihin ratsastaa normaalisti. "Ei sieltä ole eläinlääkäreiltä kuulunut kovin paljon hevosten sairastumisista."
Hän ei siis odota esimerkiksi ähkyjen lisääntyvän.
Yliopiston hevossairaala Helsingin Viikissä on se paikka, jonne pahat ähkypotilaat tuodaan leikkaukseen ympäri maata. Uudenmaan rajan yli liikkuminen pitäisi Niinistön tietojen mukaan sujua, kun on kysymys kiireellisestä sairauskuljetuksesta.
"Poliisin tulkinnan mukaan hätätapaukset ja tapaukset, joita ei voida muutoin hoitaa muilla klinikoilla, pitäisi päästä rajan yli meille. Esimerkiksi siis ontumatutkimuksen tai ruunauksen voi suorittaa muuallakin", hän kertoo.
Sinänsä Uudenmaan sulkeminen ja poikkeustila näkyy klinikan potilasmäärissä. "Varmasti nyt jätetään kaikki muut kuin pakolliset odottamaan toistaiseksi", Niinistö arvioi.
Hevossairaalan arjessa poikkeustilanne näkyy myös niin, että henkilöstöä on herkemmin pois esimerkiksi normaalien keväisten flunssien vuoksi varotoimena, kuten ohjeistus kuuluu.
"Päivystys on meidän prioriteetti. Muuta tehdään sen mukaan, mitä tarvitaan."
Talleilla poikkeustilanne on aiheuttanut lisävaivaa arkeen ja lisännyt hevosenomistajien stressiä.
"Jokunen asiakas siirsi hevosensa toiselle puolelle rajaa, että pystyy turvaamaan hevosensa päivittäisen liikunnan. Sitten oli sellainenkin, joka toimi toisin päin", toteaa Jonna Aaltonen Erkylän tallilta.
Siihenkin on jo varauduttu, että tulisi täysi liikkumissulku. "Sitten muuta tallityötä vähennetään ja pidetään hevoset ulkona ja liikkeellä."
Ihmiset ottavat stressin Aaltosen mukaan eri tavoin.
"Osa on ahdistuneempia. Samalla pääsääntöisesti kaikilla on auttamisen halu, kun ollaan yhdessä kaikki samassa veneessä, niin tässä tallilla kuin laajemmin."
Lomautuksia ei Erkylän tallilla ole nähty, eikä niihin hevosmäärän vuoksi oikein pystyttäisi menemäänkään. Arkisin tallitöissä on kaksi, samoin viikonloppuisin.
"Meillä on tallilla toistaiseksi kaikki hyvin ja toiminta jatkuu", Jonna Aaltonen kuvaa.
Erkylän tallikiinteistön omistava Brotheruksen perhe omistaa myös Sinituotteen.
Aaltonen on sairastumisten varalta ollut yhteydessä muutamiin toiminimellä tallitöitä tekeviin.
”Onneksi on niitä, jotka tekevät hevosalan töitä sivutoimisina. Heitä voi nyt jopa olla lomautettuina ja mielelläänkin työllistyvät”, hän arvelee.
Epidemia kuten aina talouden taantumat heijastuu hevosharrastuksen vähentymisenä yrittäjien elämään.
”Tämä on niin kädestä suuhun -ala. Varmasti tulee menemään siihen, että harrastuksesta tingitään ja hevosia lopetetaan herkemmin. Toisaalta tällä alalla varmasti töitä riittää, jos vain tallit pystyvät työllistämään.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

