Marianna Paavolainen toimii edelleen aktiivisesti näyttelytuomarina sekä poni- että hevosnäyttelyissä. Kuva: Juho Hämäläinen / Suomen Hippos ry
Pitkän linjan hevosammattilaiset Marianna Paavolainen ja Leena Väihkönen yllättyivät Suomen Hippoksen kultaisista ansiomerkeistään
Kultaiseen ansiomerkkiin edellytetään vähintään kahden vuosikymmenen työtä hevosten kasvattajana, omistajana, ohjastajana tai hevosalan järjestötyössä.
Leena Väihkönen oli erittäin yllättynyt ja otettu saamastaan kunnianosoituksesta. Kuva: Juho Hämäläinen / Suomen Hippos ryMarianna Paavolainen ja Leena Väihkönen palkittiin Suur-Hollola -raveissa Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä.
Kumpikin palkituista olivat yllättyneet mutta samalla otettuja saamastaan huomionosoituksesta. Väihkönen sanoo olevansa nyt vielä muutama päivä palkitsemisen jälkeenkin hyvin hämmentynyt.
Marianna Paavolainen kertoo, kuinka Antti Karhila tuli hakemaan Paavolaista seremoniapaikalle.
”Luulin Antin haluavan keskustella Jämsän tulevan viikonlopun ponilähdön kunniapalkinnoista. Vasta voittajakehässä asian oikea tarkoitus valkeni.”
Kummankin ansiomerkillä palkitun työura hevosten parissa täyttää merkille annetut kriteerit monin verroin. Merkin saajan odotetaan toimineen vähintään 20 vuoden ajan hevosten kasvattajana, omistajana, ohjastajana tai toimineen muutoin erittäin ansiokkaasti raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön sekä raviurheilun hyväksi.
Leena Väihkönen on ollut kohta 40 vuoden ajan yksi Suomen johtavista tammojen keinosiemennykseen keskittyneistä eläinlääkäreistä. Vuonna 1986 Kempin siittolassa Asikkalassa vauhtia kunnolla ottanut ura tammojen keinosiemennyksen parissa jatkuu edelleen.
”Tänä kesänä olen siementänyt satakunta tammaa. Puolet suurin piirtein pakastespermalla. On mahdoton alkaa valikoida asiakkaita. Jos tehdään töitä, tehdään niitä täydellä teholla. Ensi kesästä en ole tehnyt päätöksiä. Työvuosia on sen verran paljon takana, että pitäisi älytä hiljentää tahtia”, hymähtää kuluvana vuonna 70 vuotta täyttänyt Leena Väihkönen, joka on työskennellyt Orimattilan hevosklinikalla vuodesta 2001.
Paavolainen on tehnyt pitkän uran eri hevosalan tehtävissä. Hän on toiminut niin hevosalan yrittäjänä, eri hevosalan järjestöjen johtokunnissa kuin myös näyttelytuomarina. Kuluvana vuonna 65 vuotta täyttävä hevosalan moniosaaja on edelleen aktiivinen toimija hevosten ja ponien parissa.
”Luottamustoimista olen jättäytynyt pois omasta tahdostani. Näyttelytuomarin töitä teen edelleen aika paljon. Taidan olla ainoa näyttelytuomari Suomessa, jolla on tuomarinoikeudet sekä ratsu-, poni- että juoksijasuunnan näyttelyihin. Eläkeläisenä minulla on aikaa kiertää näyttelyissä.”
Marianna on ollut aina omien sanojensa mukaan hevosten ja ponien ”sekakäyttäjä”. Tälläkin hetkellä omistuksessa on osuus uransa alussa olevasta Suomessa syntyneestä esteratsusta kuin ravurista. ”Hevonen on jalo ja hieno eläin rodusta tai käyttösuunnasta riippumatta. Minulle on aina ollut tärkeintä hevosen hyvä hoito ja käsittely.”
Marianna Paavolaisella on selkeä kuva hevosalan tämän hetken ja tulevaisuuden haasteista. 1990-luvun lama-aika on edelleen muistissa.
”Taloudellinen tilanne heijastuu vääjäämättä harrastustoimintaan, jota hevoset suurimmalle osalle ihmisiä kuitenkin ovat. Yleisten elinkustannusten kohotessa, on jostakin karsittava. Tällöin hevoset ja ponit harrastuksena on yksi ensimmäisistä leikattavista kohteista.”
Leena Väihkösellä on myös hyvä kuva hevosenhoidon muuttumisesta eläinlääkärin näkökulmasta.
”Ennen hevoseläinlääkärin piti osata vähän kaikesta. Nykyammattilaiset ovat erikoistuneet tiettyihin osa-alueisiin. Löytyy hammasspesialistia, selkäongelmiin tai tammojen keinosiemennykseen erikoistuneita eläinlääkäreitä. Tällainen erikoistuminen on hevosen hyvinvoinnin kannalta luonnollisesti hyväksi.”
Sekä Mariannan että Leenan jälkikasvu ovat löytäneet tiensä hevosten pariin.
Otto Väihkönen työskenteli pitkään hevosenhoitajana. Nykyisin Rovaniemellä asuvan Oton löytää ravien tuomaritornista.
Mariannan lapsista Ville toimii hevosalan toimittajana ja tämän puoliso Kaisa on ravivalmentaja. Marianna toteaakin haastattelun lopuksi osuvasti.
”Hevoset sekä niiden ympärillä olevat ihmiset ovat tuoneet hienosti sisältöä elämään. Perheen ohella hevoset ovat edelleen keskeisin osa elämässäni.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
