Kajaanin maneesialoite ei mahdu liikuntapaikkojen jonoon – "jos rakennus palvelee pientä ryhmää, sille on vaikea kohdentaa investointitukea"

Kajaanilainen Laura Kuittinen harjoitteli Pepellä marraskuun alun kurakeleissä. Kainuun seurat ovat yhdessä tehneet aloitteen lämmitettävän maneesin rakentamiseksi. Kuva: Miska Puumala

Kainuun kaikki kahdeksan ratsastusseuraa ovat tehneet yhdessä aloitteen uuden, lämmitettävän maneesin rakentamiseksi Kajaaniin.

Aloite lähti liikkeelle tarpeesta, kertoo yksi hankkeen toimihenkilöistä Sari Kemppainen. Hän on kajaanilaisen Pro Riders Kainuu ry:n hallituksen jäsen.

"Maneesin rakentaminen on sen verran iso hanke, ettei yksityishenkilöllä tai yrittäjällä ole rohkeutta tai mahdollisuutta lähteä sitä tekemään. Tämä voisi olla kunnallinen liikuntapaikka siinä missä uimahalli, jäähalli tai muut julkisesti rahoitetut paikat."

Kainuussa on neljä yksityistä maneesia, joista Kajaanin kaupunki on aikanaan rakentanut yhden ja se on Kajaanin ratsastusseuran hallinnassa.

"Kaikki maakunnan nykyiset maneesit ovat lämmittämättömiä. Ne antavat kyllä suojaa tuulelta ja tuiskulta ja pitävät pohjan jäätymättömänä, mutta talvella pakkasta on yhtä paljon kuin ulkona", perustelee Sari Kemppainen.

Viime vuosien vaihtelevat talvet ovat tuoneet sahaavan lämpötilan, kurakelit, liukkauden ja toisaalta myös paljon lunta kerralla.

"Ilman lämmitettyä maneesia tavoitteellinen valmentautuminen on käytännössä mahdotonta", hän sanoo.

Yleisenä liikuntapaikka-aloitteena tehty ratsastusseurojen aloite käsitellään aikanaan ja siihen vastataan virallisia kanavia pitkin, toteaa Kajaanin liikuntapalvelupäällikkö Aleksi Nyström.

Kaupungin rakennusinvestoinneissa noudatetaan pitkäjänteistä suunnittelua. Liikuntapaikkojen koskeva investointiohjelma ulottuu vuoteen 2025 asti.

"Kymmenen viime vuoden aikana Kajaanin liikuntapaikkoihin on laitettu noin 28 miljoonaa euroa. Kuntien liikuntarakentamisessa oli piikki 1980-luvulla. Nyt on meneillään paljon sen ajan rakennusten peruskorjauksia ja myös jo osaksi uusia investointeja."

Yksi keskeinen rajoite on myös, että Kajaani ei voi rakentaa harjoittelupaikkoja naapurikuntien asukkaille.

Maakunnasta on noussut useampi maajoukkuetasolla valmentautuva ratsastaja. Heistä vain kenttäratsastaja Elina Jääskeläinen valmentautuu Kainuussa. Muut kainuulaislähtöiset ratsastajat asuvat ja harjoittelevat muualla.

Hyvät harjoittelumahdollisuudet innostaisivat Sari Kemppaisen arvion mukaan muitakin tavoitteellisempaan urheiluun. Lämmitetyssä maneesissa seurat voisivat myös järjestää kilpailuja ympäri vuoden.

"Kilpaurheilijoiden määrä ei ole investointiperuste. Kunnat rakentavat ja ylläpitävät liikuntapaikkoja, jotka palvelevat laajasti kuntalaisia ja useita lajeja ja asiakasryhmiä. Näihin kriteereihin ratsastus osuu huonosti", Nyström huomauttaa.

Sari Kemppaisen mukaan ratsastusseurat haluaisivat päättäjien huomiota sille, miksi naisten ja tyttöjen suosima lajia ei lueta laajan käyttöpohjan lajien joukkoon.

Aleksi Nyström tunnistaa ilmiön. Hän suosittaa ratsastusseuroja selvittämään, voisivatko ne jakaa jo olemassa olevien maneesien käyttövuoroja kajaanilaisten seurojen kesken tai etsiä uudelle maneesille myös muita käyttäjäryhmiä.

"Jos lajilla on liikuntapaikkoja, joita muut eivät voi yleisesti käyttää ja rakennus palvelee siten pientä ryhmää, sille on vaikea kohdentaa investointitukea."

Koko maasta löytyy vain muutamia julkisesti rakennettuja maneeseja, ja ne on vuokrattu joko seuran tai ratsastuskouluyrityksen käyttöön. Ainakin osalla yksityisistä maneeseista on pienimuotoista vuokraustoimintaa muille käyttäjille. Esimerkiksi koiratoimintaa harjoitetaan muutamissa maneeseissa.

"Tässä suhteessa tarvittaisiin avarakatseisuutta ja selvittämistä. Kainuussa tulee mieleen, voisiko pesäpallon talvikauden harjoittelua tehdä maneesissa. Ainakin peilit pitäisi siin tapauksessa voida suojata", pohtii Pro Agrian yritysasiantuntija Auli Teppinen.

Ahvenanmaalta löytyy esimerkki siitä, että tyttöjen ratsastusharrastusta voidaan huomioida julkisia resursseja jaettaessa, jos vain halutaan. Investointituen sijaan tukea on suunnattu ratsastuskeskuksessa toimivan nuorisotyöntekijän palkkaamiseen.

Lue myös, missä sijaitsevat Suomen maneesit kunnittain:

Liki 40 yksityistä maneesia saanut investointitukea 2015–2020 – viime vuosien ainoa julkinen hanke kaatui kilpailusääntöihin