Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Hevoset

Biohiilisuodatus osoittautumassa tehokkaaksi tavaksi hevostilojen valumavesien mikrobikuorman vähentämiseen

Hevostilojen valumavesien oikea käsittely on avainasemassa ravinne- ja mikrobiriskien riskien hallinnassa.
Tiina Tulonen
Biohiili-hiekkasuodatinta asennetaan Hevosopiston tarhaan, joka sijaitsee Loimijoen tuntumassa.

Hevostarhoista valumavesien mukana vesistöihin kulkeutuvien taudinaiheuttajien vähentämistä hiekka-biohiilisuodattimilla tutkitaan yhteisprojektissa. Kanta-Hämeessä käynnissä olevassa tutkimuksessa on asennettu biohiili-hiekkasuodatin Ypäjän Hevosopistolle Loimijokeen laskevaan tarhaan.

”Biohiilimateriaali on laboratorio-olosuhteissa todettu tehokkaaksi tällaiseen suodatukseen. Hankkeessa kenttäkäytössä olevan suodatinmenetelmän toimivuus selviää, kun analysoimme näytteitä lisää”, kertoo projektipäällikkö Tiina Tulonen Helsingin yliopistosta.

Tutkimusta varten kehitettiin hiekkaa ja biohiiltä sisältävä suodatin. Sen tarkoituksena on poistaa hevostilan valumavesien mahdollisesti sisältämiä epäpuhtauksia, kuten suolistoperäisiä mikrobeja. Kaksilokeroisessa suodattimessa valumavesi kulkee erikseen biohiilihiekkaseoksen ja pelkän hiekan läpi.

Kenttäkokeessa otetaan säännöllisesti vesinäytteitä, joista selvitetään, kuinka tehokkaasti erilaiset suodatinmassat vähentävät valumaveden mikrobikuormaa ja mikä on suodatinmateriaalien käyttöikä.

Suodattimen valmistaneen Biojussi / Harxo Oy:n tuotanto- ja kehitysvastaava Jukka Harjula arvioi, että suodattimen vaihtoväli on kolmesta viiteen vuotta riippuen sen läpi kulkevista vesimääristä.

Rankkasateiden, tulvien ja sulamisvesien lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä lisää hevostarhojen valumavesien määrää. Niiden mukana suolistoperäisiä taudinaiheuttajia, kuten bakteereja ja viruksia, voi päätyä vesiympäristöön.

”Hevostiloilla ulosteperäiset taudinaiheuttajat voivat olla peräisin hevosista, mutta myös muista eläimistä kuten linnuista tai ihmisistä”, Tulonen sanoo.

Hänen mukaansa hevostarhojen valumavedet eivät ole vastaava riski kuin asumajätevesien puhdistamoiden päästöt.

”Kuormituksen määrä riippuu siitä, miten lähellä tarhat ovat vesistöä ja miten suuresta tarhasta on kyse. Tutkimusnäytteiden perusteella vaikuttaa, että tarhoista valuu veden mukana myös suolistoperäisiä mikrobeja”, Tulonen kertoo.

Hänen mukaansa hevostarhojen valumien haitat ovat torjuttavissa kohtuullisen helposti niin, että taudinaiheuttajat eivät pääse vesistöihin asti.

”Riskien hallinnassa hevostilojen valumavesien oikea käsittely on avainasemassa”, hän sanoo.

Tarhoilta, laitumilta ja talleilta pintavaluntana kulkeutuva vesi olisi tärkeää ohjata kokoomaojiin, korostaa tutkija.

”Kokoomaojaan rakennettavat laskeutusaltaat pidättävät tehokkaasti kiintoainetta ja samalla myös hidastavat veden kulkua eteenpäin. Myös rakennetut kosteikot vähentävät virtausta. Näkisin, että nämä toimet vähentäisivät jo merkittävästi eläintilojen valumavesistä aiheutuvia hygieniariskejä”, Tulonen sanoo.

Jos laitumet ja tarha-alueet rajoittuvat välittömästi veden läheisyyteen, ovat suojavyöhykkeet ojien varsilla ja ranta-alueilla Tulosen mukaan tarpeen ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi. Todennäköisesti suojavyöhykkeet pienentävät myös hygieniariskiä.

Yksinkertaisimmillaan hevostilallinen voi vähentää valumavesistä koituvia haittoja.

”Jo ojaan kaivettu syvempi kuoppa hidastaa veden kulkua kohti vesistöjä. Näin tautimikrobien kulku viivästyy ja haitat vähenevät, koska mikrobit eivät elä pitkään”, Tulonen toteaa.

Hankkeen, joka kantaa pitkää nimeä 'Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi', toteuttavat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Marraskuussa päättyvän hankkeen rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastolta.

Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat mukana suodattimen valmistaja Biojussi/Harxo Oy, Ypäjän Hevosopisto Oy ja Ypäjän kunta.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää talous-, uima- ja kasteluvesien mahdollisia saastumisriskejä sekä riskien hallintaa. Projektissa etsitään uusia innovatiivisia ratkaisukeinoja riskien minimoimiseksi yhteistyössä yritysten kanssa. Tästä yhtenä esimerkkinä on Ypäjän Hevosopiston alueelle sijoitettu suodatinratkaisu.

lue myös:

Hevosen loishäädössä ei voi nojata pelkkään lääkitykseen – loisen elämänkierto talliympäristössä katkaistava

Pihatto lisää hevosten hyvinvointia – Takanevat uskovat liikkeeseen ja laadukkaaseen vapaaseen heinään

Hevostila kierrättää kaiken muovista lantaan – ”Hyvä saada materiaalit kiertoon, jotta ei aina tarvitse hakea luonnosta uutta"

Lue lisää biohiilestä suodatuksessa:

Lannan ravinteet talteen pyrolyysillä ja energia biokaasutuksella – alueellisia koelaitoksia tarvitaan ratkomaan lannan keskittymistä

Biohiilellä monta käyttöä ravinteiden suodatuksessa

Carbofex vie pääosan tuotannosta – Tukholman hulevesiä puhdistetaan suomalaiskuusesta valmistetulla biohiilellä

Tiina Tulonen
Hevostilan suojavyöhyke vähentää ravinne- ja mikrobipäästöjä lähivesistöihin.
MT Hevoset
Lue lisää

Biohiilellä monta käyttöä ravinteiden suodatuksessa

Piikkilankaa ja betonitolppia ikävä!

Miika Åfelt on harvalukuisten hevoskylväjien sukua – "”Ympärivuotisessa työssä hevonen pysyy parhaiten myös kunnossa"

Heidi Jääskeläisen L.Q.Widde ei ole vielä kohdannut voittajaansa

MT Hevoset