Hevoset

Yhdeksättä kertaa Seinäjoella – poikkeusvuosien kuninkuusravirata

Ensi viikolla käytävät kuninkuusravit ovat lajissaan 90:nnet. Viesker ja Valomerkki sekä tammana oriit neljä kertaa piessyt Tomi ovat legendaarisimmat voittajat.
Heta-Linnea Kovanen
Kolmen vuoden kuluttua Jyväskylä järjestää kuninkuusravien 100-vuotisjuhlan.

Kuninkuusravien historia juontaa vuoteen 1924. Seinäjoki toimii järjestäjänä jo yhdeksännen kerran. Vain Lahti on toiminut vuoden suurimman ravitapahtuman isäntänä useammin, 13 kertaa.

Sotien jälkeen "kunkkarisaaga" on jatkunut vuodesta 1945 katkeamattomana. Perinnettä ei pysäyttänyt edes koronapandemia. Viime vuoden poikkeusravit käytiin nekin Seinäjoella, joka saa nyt ottaa paikalle normaaliin tapaan yleisöä.

Historiallisesti Seinäjoella koetaan harvinainen tilanne, kun orimattilalaisen Tapio Perttusen tallista osallistuu pääkilpailuihin kaksi oritta ja yksi tamma. Aiemmin samaan ovat pystyneet muuramelainen Eero Luukkanen (1962), Anssi Niininen Jyväskylästä (1995), Veli-Erkki Paavola Kaustiselta (2001 ja 2002), Reijo Borgström Lappeenrannasta (2008) ja Jouni Miettinen Porista (2014). He ovat siis tuoneet tallistaan kolme hevosta saman vuoden kuninkuusmittelöihin.

Muutenkin harvinaisiin tilanteisiin kuuluu se, että Pihtiputaalta Antti Ojanperä tuo Seinäjoelle kuninkuuskisaan kaksi oria. Edelleen poikkeuksellinen saavutus on, että edellä mainittuja kahta pienemmistä valmennustalleista, Jussi Suomiselta Kouvolan Elimäeltä ja Kimmo Taipaleelta Jyväskylän Korpilahdelta tulee pääkisoihin niin ori kuin tamma.

Omistajista Yrjö Kettusella Juuasta on osallistuja pääkilpailuun sekä oreissa että tammoissa. Samoin Kairtamon perhe Lahdesta on omistajana kuninkuuskisan osallistujassa ja osaomistajana kuningatarkandidaatissa. Kettusella toinen hevosista on oma kasvatti ja Kairtamoilla toinen on oma kasvatti, toinen osakasvatti.

Kolme hevosista, Camri, Lakan Leija ja Taksvenla, ovat saman perheen kasvatteja, omistamia ja valmentamia.

Kaikkiaan Seinäjoelle ilmoitettiin 15 oritta ja 26 tammaa. Tammojen määrä on kaikkien aikojen toiseksi korkein.

MT:n historiikki etenee tästä päivästä taaksepäin ja esiin on nostettu keskeiset merkkipaalut sekä tämän vuoden järjestäjän Seinäjoen aiemmat tapahtumat.

Koronan vuoksi Seinäjoki ajoi poikkeukselliset Kuninkuusravit viime vuonna. Molempina päivinä voitiin ottaa vain tuhat lipun maksanutta katsojaa ja kutsuvieraineen sekä muine paikalla olleille ihmisineen viikonloppua todisti 3 000 henkeä. Etäkatsomot kokosivat ravikansaa jännittämään muille radoille eri puolilla maata.

Tapahtuman hevosennätys on Lahdesta kahden vuoden takaa. Silloin päälähtöihin ilmoitettiin tavoittelemaan 19 oria ja 29 tammaa.

Myös sähköisen lipunmyynnin ajan yleisöennätys, 59 208 kävijää, syntyi Lahdessa. Tapahtuman virallinen ennätysyleisö, 60 574, on ilmoitettu Kouvolasta vuonna 2007.

Tapahtuma on viime vuosikymmeninä kuulunut Suomessa noin kymmenen suurimman kesätapahtuman joukkoon.

Heta-Linnea Kovanen
Seinäjoen edellisiä, normaaleja kuninkuusraveja todisti vuonna 2005 58 000 katsojaa. Silloin ei vielä ollut sähköistä lipunmyyntiä, joten yleisömäärän arviointi ei ollut yhtä täsmällistä kuin nyt.

Seinäjoen seitsemmänet kuninkuusravit vuonna 2005 tuottivat aikansa yleisöennätyksen, 58 000. Santeri Dahlia ja Milia olivat valtiaat.

Viesker voitti vuosina 1996–2000 ravikuninkuuden viisi kertaa peräkkäin. Samaan ei ole pystynyt yksikään muu ori.

Seinäjoen kuudennet Kunkkarit kulkivat Valomerkin ja Patrikin johdolla vuonna 1989. Tapahtuman yleisöennätys tehtiin taas, 42 000 katsojaa.

Valomerkki voitti ravikuningattaren seppeleen neljä kertaa peräkkäin 1987–1990. Se on peräkkäisillä voitoilla mitaten menestynein tamma.

Vuoden 1984 sääntömuutos toi kilpailumatkoiksi 2 100, 1 609 ja 3 100 metriä eli yhteensä 6 809 metriä kahdessa päivässä. Samat matkat ovat edelleen käytössä.

Heta-Linnea Kovanen
Kolme starttia ja 6 809 metriä kahdessa päivässä on yksi maailman haastavimpia ravikilpailuja. Vastaavaa kilpaa ei tiedetä ajettavan muualla.

1975 juostiin Seinäjoen viidennet Kunkkarit. Ne piirsivät historiaan Eri-Teräksen ja Tarja-Tuulikin. Tapahtuman suosio oli jälleen lähtenyt nousuun: "Raviskalle" saapui viikonloppuna yhteen 30 000 katsojaa.

Ravien yleinen yleisösuosio kääntyi 1960-luvulla Suomen kaupungistuessa laskuun. Neljänsiä Seinäjoen kuninkuusraveja todisti paikan päällä 16 000 ihmistä vuonna 1965. Puhemies ja Helätin saivat pystit.

Tamma Suhina teki vielä historiaa vuonna 1956 voittamalla oriit kokonaisajassa, ja se kruunattiin ravikuninkaaksi. Tittelit on sittemmin jaettu erikseen. Niinpä samaan pystynyt I.P. Vipotiina vuonna 2011 sai pelkästään kuningattaren seppeleen.

Vuonna 1951 Seinäjoella mukaan ilmoittautui ennätykselliset 24 valjakkoa. Akapeetus jätti toiseksi sijoittunutta Lohkoa yhteistuloksissa 18 sekuntia, mikä on jäänyt aikakirjoihin oriiden suurimpana voittomarginaalina. Vilkku seppelöitiin kuningattareksi.

Ravikunigas sai vuodesta 1948 alkaen rinnalleen ravikuningattaren. Tittelit myös ratkaistiin uudella pistelaskutavalla. Ilo oli ensimmäinen ravikuningatar ja rinnalleen se sai seremonioihin Eri-Vilin.

Heta-Linnea Kovanen
Tammat Tomu, Reippaan-Lissu ja Suhina ovat peitonneet oriit kilpailun yhteisajassa niin, että ne kruunattiin ravikuninkaiksi. Samaan pystyi myös I.P. Vipotiina vuonna 2011, mutta sitä ei enää kruunattu kuninkaaksi.

Sotavuosien ainoat kuninkuusravit järjestettiin Seinäjoella vuonna 1943. Sotaan jo väsynyt kansa kaipasi muuta ajateltavaa: yleisöä saapui liki 10 000, mikä oli siihen mennessä kirkas ennätys. Kuninkuuden vei aikansa legendaarinen juoksija Eri-Aaroni.

Vuosina 1940–42 ja 1944 ei siis ratkottu kuninkuutta. Ennen sotia lamavuosina 1934–37 ei myöskään järjestetty kuninkuusraveja.

Lakeuden pääkaupungissa ravattiin ensi kertaa seppeleistä vuonna 1933.

Ravikuningas olikin väliin tamma! Tamma Tomu voitti oriit, peräti neljä kertaa peräkkäin vuosina 1930–33 eli viime kerran juuri Seinäjoella. Myös Reippaan-Liisu kruunattiin ravikuninkaaksi vuonna 1925.

Kuninkuusravien historia sai alkunsa Lahdessa vuonna 1924. Lahti järjesti kilpailun vuoteen 1930 asti, minkä jälkeen se aloitti kierroksen maakunnissa. Perinne jatkuu edelleen. Kuninkuusravien järjestysoikeudet päättää kolmen vuoden välein Suomen Hippoksen valtuuskunta.

Historiikki ilmestyi MT:n kuninkuusraviteemassa 14.7. Lue muita juttuja

Ylen Kavionjälki-ohjelma kertoo sunnuntaina 25.7. enemmän kuninkuusravien historiaa. Kuninkuusravien monivuotinen haastattelija Lauri Hyvönen haastattelee ohjelmassa raviurheilun historian tuntijaa Roger Johanssonia.

MT:n Kohti Kunkkareita -ohjelmasarjassa on joka jaksossa muisteltu voittoisia eteläpohjalaisia hevosia niiden omistajan kertomana. Jaksot löytyvät tästä

MT on Seinäjoen kuninkuusravien yhteistyökumppani.

Heta-Linnea Kovanen
Seinäjoki järjestää kunkkarit 9:tä kertaa. Kaksi kertaa eli vuosina 1943 ja 2020 lakeuden pääkaupunki on toiminut poikkeusajan ravien isäntänä.

MT Hevoset
Lue lisää

Vermossa hurjannäköinen onnettomuus – katso kuvasarja hevosen pillastumisesta

Estepuomeja hevosille syntyy Timo Heinemaan pajalla Janakkalassa – "esteiden suunnittelu on luovaa työtä"

"Tälläkin hetkellä olen ainoa ruotsalainen suomalaisten joukossa" – Lisa Mannberg arvostaa Petri Salmelaa ja Mika Forssia

MT Hevoset menestyneen suomenhevoskasvattajan Kari Viitalan juttusilla – "Hyvät varsat pitää ehdottomasti myydä, etteivät vaan jää kotiin"

MT Hevoset