Tähtihevonen veti tuhatmäärin yleisöä ja poliisi keskeytti lipunmyynnin – perinteiset Mansikkaravit keräävät jälleen kansaa Suonenjoelle

Loppusuoralla on mittaa. Suonenjoella loppusuora alkaa kymmeniä metrejä ennen 200 metrin tolppaa. Kuva: Ville Toivonen

Suonenjoella on pitkät perinteet raviurheilussa. Paikallinen hevosystäväinseura perustettiin vuonna 1935. Ensimmäisistä raveista löytyy muistiinpanoja jo vuodelta 1931, mutta nykyinen ravirata rakennettiin 1950-luvulla, .

Erityisen lujaa Suonenjoen raviradalla meni 1970-luvulla, jolloin raviurheilu eli muutenkin nousun aikaa. Vuonna 1970 järjestettiin ensimmäinen Mansikka-ajo, joka ajetaan vieläkin vuosittain. Kilpailu on jäänyt välistä ainoastaan kahteen otteeseen 1970-luvulla.

Ravipäivien määrä lähenteli 1970-luvun loppupuolella kymmentä vuodessa, ja ravit houkuttelivat huippuhevosia sekä kärkiohjastajia kilpailemaan Savoon.

”Kun 1970-luvun lopulla Charme Asserdal kilpaili Mansikka-ajossa, yleisöä tuli paikalle noin 8 000. Siinä vaiheessa poliisi kielsi myymästä lisää lippuja”, Suonenjoen Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Pekka Karkkonen muistelee.

Karkkonen kertoo, että Timo Eve toi Charmen lisäksi kisaan myös Madrigalin, joka myös voitti kyseisen lähdön.

Suonenjoen raviradalla on tätä nykyä pieni, mutta tärkeä asemansa. Radalla on edelleen valmennustoimintaa, ja ravien lisäksi paikka on muussakin käytössä.

”Täällä on muun muassa erilaisia koiratapahtumia.”

Myös tänä vuonna Mansikkaraveissa nähdään Suomen kärkivalmentajia. Esimerkiksi Antti Ojanperä ja Seppo Suuronen tuovat hevosiaan Suonenjoelle. Erityisesti Karkkonen iloitsee Suomen ykkösohjastajan Santtu Raitalan saapumisesta raveihin.

”Se on mieluinen asia, että saatiin myös kärkikuski paikalle. Valmentajilta on toivottu hevosten ilmoittamista, että saataisiin kasaan kunnon ravit.”

Suonenjoen raviradan katsomosta on hyvä näkyvyys kaviouralle. Takasuorakaan ei ole tiukkojen kaarteiden ansiosta kovinkaan kaukana rinteessä sijaitsevaan katsomoon nähden. Kuva: Ville Toivonen

Suonenjoen raviradan profiili on poikkeuksellinen. Radan kurvit ovat äärimmäisen tiukat, joten suorat ovat vastaavasti todella pitkät. Radan loppusuora on noin 270 metrin mitallaan Suomen pisin. Tämä tarkoittaa, että on mahdollista menestyä monenlaisella juoksunkululla.

”Ei tarvitse olla ihan kärjen tuntumassa, jos on vielä voimia tulla. Radalla pitää ajaa vähän eri lailla. Koko radan näkee rinteessä sijaitsevasta katsomosta hyvin”, Karkkonen kertoo.

Mansikkaravien ylle lankesi aikaisemmin tänä vuonna synkkä varjo, kun paljastui, että raviradan kassasta oli kadonnut rahaa. Tämän vuoksi ravien järjestäminen ja koko hevosystäväinseuran toiminta oli vaakalaudalla.

Karkkonen kertoo, että tapauksen tutkinta etenee omaa tahtiaan.

”Me ei pystytä siihen vaikuttamaan. Mutta ollaan toiveikkaita, että asiat ratkeavat. Me ollaan keskitytty täysin ravien järjestämiseen.”

Mansikkaravien toteutumiseen hankalassa tilanteessa myötävaikutti yhteistyökumppanien venyminen, mistä Karkkonen on kiitollinen sekä tyytyväinen.

”Haasteita tilanne aiheutti, mutta kaikki on kunnossa. Ravit järjestetään ja palkinnot pystytään maksamaan. Paljon on kumppaneita saatu mukaan.”

Ravit käynnistävät vauhdikkaan viikonlopun, johon kuuluvat kaksipäiväiset Mansikkafestivaalit. Festivaaleilla järjestetään Mansikkatyttökisa, jonka osanottajat käyvät perinteen mukaan esittäytymässä myös torstain raveissa.