Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

"Isot pörssiyhtiöt alkavat jo osin hyödyntää osuustoimintaan sisään rakennettuja perusajatuksia – paremmin kuin osuuskunnat tekevät sen itse"

Professori Anu Puusa korostaa, että yksi sukupolvi on jo lähes menetetty kotimaassakin, kun puhutaan osuustoiminnan merkityksen tunnistamisesta.
Lari Lievonen
"Olen toiveikas, että olemme siirtymässä ääriyksilöllisestä toiminnasta arvoperusteisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan", Anu Puusa tuumii. Suomalaisessa kylien ja kaupunkien katukuvassa osuustoiminta näkyy selvästi, kun sitä vain hoksaa katsoa.

Osuustoiminta on talouden kummajainen. Sen arvo on onneksi nousussa maailmalla, kun liiketoiminnan yhteiskuntavastuu nostaa päätään.

"Vastapainona 'raha puhuu' -ajattelulle osuustoiminta antaa yhteiskunnalle esimerkin, että ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan taustasta ja varallisuudesta katsomatta", summaa professori Anu Puusa.

Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa ja tutkimuksessakin käy ilmi, että liiketoimintaan liitetään usein logiikka, että bisneksessä ollaan aina ketun häntä kainalossa. "Ajatellaan, että asiakas ja yritys olisivat eri puolilla – vaikka näin ei olekaan."

Osuustoiminnassa intressien ristiriita on erityisen olematon: Jos osuuskunta menestyy, sen jäsenet menestyvät. Usein alueellisesti toimivat osuuskunnat takaavat sen, että myös alueen talous pyörii. Välistä ei pääse vetämään kukaan.

Pari vuotta sitten maailman johtava talouslehti Financial Times julkaisi artikkelin otsikolla, onko kapitalismi tullut tiensä päähän. Se aloitti uudenlaisen keskustelun yritystoiminnan tulevaisuudesta.

Varsinkin nuoremmat ikäluokat ovat kuluttajina kiinnostuneita niin tuotannon kuin liiketoiminnan vastuullisuudesta.

"Isot pörssiyhtiöt alkavat jo osin hyödyntää osuustoimintaan sisään rakennettuja perusajatuksia. Ne tekevät sen paremmin kuin osuuskunnat itse", Puusa huomauttaa.

Vaikka Suomi on suhteellisesti tarkasteluna yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista, osuustoiminnan merkitystä eikä ideaa juuri tunneta.

Vain 41 prosenttia 18–30 vuotiaista suomalaisista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi. Asia selvisi Kantarin Pellervolle tekemästä tutkimuksesta tänä keväänä.

Kansainvälisillä areenoilla puhe- ja artikkelipyyntöjä kuitenkin satelee. Lähiviikkoina Anu Puusa puhuu osuustoiminnasta laajalle verkkoyleisölle, sillä hän on yksi tämän vuoden tiedeyhteisö TED Talkin puhujista.

TED on Yhdysvalloista käsin toimiva, kansainvälinen, voittoa tuottamaton järjestö, joka levittää ideoita ja ilmiöitä, joilla arvioidaan olevan hyötyä ihmisille eri puolilla maailmaa.

Sen vuosittaisen konferenssin esitykset kokoavat jopa miljoonia seuraajia.

Johtamisesta kauppatieteiden tohtoriksi väitellyt Anu Puusa alkoi perehtyä osuustoimintaan kymmenisen vuotta sitten.

Hän huomasi, että osuustoiminta oli luennoilla opiskelijoille tuntematon käsite. Kapitalistinen yrittämisen malli ja yksityisomistus on ollut viime vuosikymmenet niin Suomessa kuin varsinkin kansainvälisesti läpitunkeva.

"Opiskelijat ovat olleet minulle melkein vihaisia. Yksikin kympin tyttö kysyi, miten on mahdollista, että hän ei ollut aiemmin kuullut tästä koulussa tai muualla mitään?"

Puusa huomauttaa olevansa markkinatalouden kannattaja. Osuustoiminta on yksi vaihtoehto yrittämiseen.

"Tämä ei ole muita parempi, mutta pitää sanoa ääneen, että se on erilainen. Osuustoimintaa ei pidä nostaa minkään muun mallin kustannuksella se tulisi huomioida tasapuolisesti päätöksenteossa ja koulutuksessa. Nyt se ei huonon tunnettuuden vuoksi nouse edes harkintajoukkoon, kun esimerkiksi nuori miettii uutta yritystoimintaa", hän painottaa.

Osuustoiminnan kurssilla opiskelijoita on Puusan mukaan miellyttänyt se, että niillä on käynyt vierailijoita osuustoiminnallisista yrityksistä.

Yliopistoissa onkin herätty: Reijo Karhinen oli ensimmäinen osuustoiminnan työelämäprofessori Itä-Suomen yliopistossa ja nyt Taavi Heikkilä aloittaa Aalto yliopistossa vastaavassa roolissa.

Tilanne ei korjaudu pelkästään lisäämällä tutkimusta ja nostamalla osuustoiminta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kurssisisältöihin.

"Opettajakoulutuksessa aihetta vierastetaan pitäen sitä yrittäjyytenä. Silloin unohdetaan sen yhteisöllinen ja kulttuurinen puoli. Tämä on kansalaistaitoa ja yleissivistystä. Se on kansalaisena olemista", Anu Puusa muistuttaa.

Osuustoiminnan tunnettuuden painumiseen on historiallisia syitä. Silti Anu Puusa arvioi, että se kertoo myös viime vuosikymmenien suomalaisen yhteiskunnan ajankuvasta.

Vaikka enää ei eletäkään agraariyhteiskunnassa, osuustoiminnallinen yrittäjyys on osa kansallisomaisuutta, jota lähes kaikki suomalaiset ovat omistamassa. Se näkyy joka kunnan keskustaajaman tai suurenkin kaupungin pääraitilla, kun sen vain osaa havaita.

"1960-luvulla monet osuuskunnat jäivät kaupungistumisen jalkoihin. Ne reagoivat muutokseen aika hitaasti ja yksityisomisteiset kilpailijat pääsivät monella liiketoiminnan sektorilla edelle."

"Sittemmin liiketoimintaosaamiseen on panostettu tehokkaasti, mutta samalla osuustoiminnan idea on tahtonut jäädä unohduksiin. Tasapainon löytäminen on tärkeää", professori toteaa.

Esimerkkejä hän ei sano ääneen, mutta tämänkin lehden kuluttajatuotteiden markkinoista kertovista uutisista niitä saattaa tulla mieleen.

Osuustoiminta on käyttäjäperusteista. Pääomat ja niiden tuotot eivät ole sen perusta vaan osuuskunnan palveluiden käyttö. "Osuuskunta ei ole olemassa itsetarkoituksellisesti vaan ainoastaan niin kauan kuin se täyttää omistajiensa tarpeen."

Jos kasvava sukupolvi ei tätä eroa enää tunnista, osuuskunnat hiipuvat pois yrityskentästä. Se olisi Puusan mukaan koko yhteiskunnan rakenteen kannalta perustavanlaatuinen muutos.

"Me jokainen tavallinen ihminen omistamme osuuskuntien kautta osan kansallisvarallisuuttamme. Sitä eivät voi muut tulla valtaamaan vaan meillä on päätöksenteon avaimet käsissämme, jos haluamme sitä valtaa käyttää."

Koronan kaltaisen pandemian jälkeisessä taloustilanteessa tarvitaan lisäksi uusia, matalan kynnyksen tapoja työllistyä. Osuuskunta on yksi sellainen.

"On tullut erilaisia kevytyrittäjyyden malleja. Myös yhteisyrittäjyys saattaisi olla hyvinkin kiinnostava asia nuorille", Puusa huomauttaa.

Tasa-arvo toteutuu osuustoiminnallisten yritysten ammatti- ja luottamusjohdossa vielä heikommin kuin yksityisomisteisissa, selvisi MT:n tammikuun alussa tekemässä vertailussa. Luottamushenkilönä Anu Puusa näkee, että tilanne voisi olla parempi.

"Tiedän, että tuottaja- ja metsäosuuskunnissakin kannetaan tästä huolta ja asiaan suhtaudutaan vakavasti."

Osaksi syy on rakenteellinen. Maa- ja metsätalouden liiketoiminta ja siten myös omistajuus on ollut perinteisesti miesvaltaisempaa. Sen sijaan kuluttaja- ja palveluosuuskunnissa jäsenistökin jakautuu hyvin tasan tai jäsenistössä voi olla jopa naisenemmistö.

Opiskelijat ovat gradutöissä vertailleet hallintoelinten tasa-arvoa. Kun on vaaleilla valittu hallintoelin, tasa-arvokin toteutuu useammin. "Mutta kun pienempi porukka päättää johtajistosta, sitten ovat miehet edelleen yliedustettuina", professori toteaa.

"Naisia syyllistetään helposti siitä, ettemme tuppaudu esille. Silloin etsitään vääristä paikoista."

Naiseus ei kuitenkaan voi olla kriteeri, jolla pätevöidytään johtajaksi. "Silloinkin ollaan väärillä poluilla. Kyllä osaamisesta pitää lähteä eikä se ole sukupuolikysymys. Mutta voiko joku silmiin katsoen oikeasti sanoa, ettei meiltä löytyisi osaavia naisia?"

Anu Puusan esitys ilmestyy lähiviikkoina TED:in puheisiin.

Lue uutisessa mainittua:

Alle puolet nuorista tietää osuuskunnan olevan yritys – "Tulos ei yllätä, mutta syytä huoleen se antaa"

SOK:n entinen pääjohtaja Taavi Heikkilä sai lahjoitusvaroin perustetun pestin Aalto-yliopistosta

Naisjohtajien määrässä Suomi on parhaimmillaan keskikastia – edellä muun muassa Kazakstan, Indonesia ja Jamaika

"Naiset vähättelevät usein osaamistaan ja sitä, uskaltavatko puhua" – Tiina Linnainmaa kertoo, kuinka luottamustehtäviin saa järjestettyä ajan ja mahdollisuuden

Naisten ja nuorten osuus Itikan vaaliehdokkaista nousi reippaasti – "Osuuskunnissa on tehty aktiivisesti töitä asian eteen"

Lari Lievonen
"Olemme melkein menettäneet yhden sukupolven niin, että siihen kasvaneet eivät tunne osuustoiminnan roolia yhteiskunnassamme", Anu Puusa toteaa.

Anu Puusa

  • Itä-Suomen yliopiston aineettoman pääoman professori ja kauppatieteiden laitoksen varajohtaja
  • Pellervon ja Euroopan alueellisten osuuskuntien Coops Europen hallituksen jäsen, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan hallituksen jäsen.
  • Suomen Ekonomiliitto palkitsi hänet vuoden 2016 opetuspalkinnolla ja myös Itä-Suomen yliopiston opiskelijat palkitsivat hänet vuoden opettajana.
  • Joensuussa koulut käynyt Puusa on paluumuuttaja: "Toin synnyinkaupunkiini Joensuuhun myös suomenruotsalaisen miehen ja kaksi tytärtä."
  • Puusa on puolisonsa kanssa ikirakentajien heimoa. "Olemme rakentaneet neljä taloa ja mökillä tehdään käsillä kaikenlaista."
  • Harrastuksina ovat myös lukeminen, sulkapallo ja "vähän lauluakin omaksi iloksi".
Lue lisää

Suomalainen osuuskuntatoiminta sai kansainvälistä huomiota: "Ei ole itsestään selvää, että osuustoiminnan tila on näin hyvä"

Alle puolet nuorista tietää osuuskunnan olevan yritys – "Tulos ei yllätä, mutta syytä huoleen se antaa"

J. K. Paasikivi oli osuustoiminnan tienraivaajia

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat