Vakolassa varmistettiin vuosikymmenien ajan Suomeen tulevien koneiden turvallisuus ja laatu – testaus ehkäisi turhat kuolemat ja koneinvestoinnit
Ennen Euroopan Unionia Valtion Maataloudellinen Konekoetuslaitos eli Vakola teki kansallisen tyyppitarkastuksen kaikille uusille traktorimalleille.
Kuvassa mitataan traktorin voimanottoakselitehoa Vihdin Olkkalassa Vakolan toimipisteessä. Kuva: Jukka AhokasMaatalouden koneellistumisen ensimmäisinä vuosikymmeninä koneiden toimivuus, käytettävyys, luotettavuus ja käyttöturvallisuus olivat usein kysymysmerkkejä koneen ostajalle, sillä valmistajia oli useita niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Maanviljelijät olivat tyytymättömiä kalliisiin koneisiinsa, minkä vuoksi tilanteeseen haettiin parannusta puolueettomien tarkastusten avulla.
Valtiollinen konetarkastustoiminta alkoi Maatalousministeriön rahoituksella vuonna 1921. Suomen koetuslaitoksen tehtävänä oli tarkastaa Suomessa valmistettuja ja Suomeen maahantuotuja koneita puolueettomasti. Lisäksi laitos toimi puolueettomana asiantuntijana maatalouskoneita koskevissa asioissa. Vuonna 1946 perustettiin Valtion Maataloudellinen Konekoetuslaitos, eli Vakola, Helsingin Malminkartanoon. Vuodesta 1979 Vakola toimi Vihdin Olkkalassa.
Vakolalla on ollut merkittävä rooli maatalouden koneellistamisen tukemisessa ja varmistamisessa. Laitos karsi markkinoilta ne maatalouskoneet, jotka eivät täyttäneet toiminta-, työturvallisuus- tai luotettavuusvaatimuksia. Näin ehkäistiin turhia onnettomuuksia ja turhia investointeja. Lisäksi 1970-luvulla koneille alettiin laatia turvallisuusmääräyksiä, esimerkkinä traktoreiden turvaohjaamopakko, jonka ansiosta monia ihmishenkiä säästyi. Kaikkiaan Vakola julkaisi 1328 koetusselostusta vuosina 1949‒1994.
Koneiden koetusten lisäksi Vakola toimi tutkimuslaitoksena, jonka kokemusta ja asiantuntemusta hyödynnettiin koetusten vähentyessä enemmän tutkimustyössä. Laitoksessa etsittiin uusia ratkaisuja olemassa olevia koneita hyödyntäen ja konekonsepteja kehittäen. 1980-luvulla tutkittiin muun muassa energiansäästöä ja kotimaisten polttoaineiden käyttöä viljankuivauksessa sekä lannan käsittelyä. Myöhemmin tutkittiin puolestaan suorakylvökoneiden soveltuvuutta sekä tehtiin viljelymenetelmäkokeita, joissa myös Koneviesti oli mukana. Vakola julkaisi 79 tutkimusselostusta ja 80 viljelijöille tarkoitettua "Vakolan tiedote" -opasta.
Vakolan tietämys ja mittausosaaminen auttoi myös monia kotimaisia maatalouskonevalmistajia tuotekehityksessä. Konevalmistajat pyysivät lausuntoja koneistaan ja niiden suoritusarvoista. Lisäksi Vakola kehitti omia koneratkaisuja ja -konsepteja. Valmistajia tuettiin myös standardoinnilla, jota Vakola alkoi toimittaa 1970-luvulla. Standardit käsittelivät mittoja, testausmenetelmiä sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohtia. 1990-luvulla standardointi siirtyi ISO-standardeihin, jolloin Vakola toimi kansainvälisen standardoinnin seuraajana ja tiedottajana kotimaiselle koneteollisuudelle. Lisäksi se valvoi, että Suomen kansalliset intressit otettiin huomioon kansainvälisessä standardointityössä.
Vakola siirtyi vuonna 1993 osaksi Maatalouden tutkimuskeskusta (MTT). Suomen EU-jäsenyyden myötä myös Vakolassa alkoi uusi aikakausi.
Lue Koneviestin nettisivuilta, miten Vakolan rooli muuttui konetarkastuksissa Suomen liityttyä EU:hun ja miten koneiden testaus hoidetaan nykyään!
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
