Tunnistatko kaikki kurpitsalajit? Ufokurpitsa ja spagettikurpitsa ovat veikeitä tuttavuuksia

Perinteisistä pyöreistä kurpitsoista syntyy kauniita lyhtyjä. Kuva: Sanne Katainen

Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla.

Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, MTK:n tiedotteessa sanotaan.

Kotimaisena on saatavilla ällistyttävä valikoima erilaisia kurpitsoja. Vanha mielikuva kurpitsasta pelkästään pikkelssin raaka-aineena on syytä päivittää uusilla kurpitsalajikkeilla ja monipuolisilla kurpitsaherkuilla.

MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen muistuttaa, että kurpitsasesonki on parhaimmillaan nyt ja kotimaisia kurpitsoja kannattaa hyödyntää monipuolisesti.

Painava kurpitsa, jossa on kanta tallella, säilyy hyvin huoneenlämmössä tai vihanneslokerossa kovan kuorensa ansiosta jopa kuukausia.

Kurpitsat vaativat kasvaakseen rehevän ravinteikkaan maaperän, paljon valoa ja lämpöä sekä vettä. Kurpitsat ovat isoja, köynnöstäviä kasveja, jotka kasvavat avomaalla.

Kotimaisten kurpitsojen keruu on tarkkaa käsityötä. Myyntiin kotimaisia kurpitsoja kasvatetaan pääosin Etelä- ja Lounais-Suomessa, kertoo MTK:n asiantuntija Mika Virtanen tiedotteessa.

Kurpitsat innostavat myös kotipuutarhureita, ja Suomessakin kisataan jättiläiskurpitsojen titteleistä. Kaikkien kasvisten tapaan kurpitsat ovat kevyttä syötävää.

Oransseissa kurpitsoissa on myös beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste, B-vitamiinia sekä jonkin verran muun muassa kaliumia, kalsiumia ja rautaa.

Hokkaidokurpitsa on alun perin japanilainen lajike. Kuva: Jaana Kankaanpää

Myskikurpitsa on pisaran muotoinen ja vaaleakuorinen. Sen hedelmäliha on kirkkaan oranssi ja kiinteää. Maultaan myskikurpitsa on makeahko ja jopa pähkinäinen.

Hokkaidokurpitsa on alun perin japanilainen lajike, jota viljellään myös Suomessa. Sen tunnistaa pienehköstä ja pyöreästä muodosta sekä upeasta väristä. Se on syvän oranssi niin päältä kuin sisältäkin.

Myskikurpitsa ja hokkaidokurpitsa sopivat molemmat erinomaisesti uunissa paahdettaviksi.

Spagettikurpitsa on veikeä tuttavuus. Se on yleensä pitkulainen ja suurehko, keltaoranssi tai vihertävä. Kypsennettynä sen hedelmäliha muistuttaa spagettia. Maultaan spagettikurpitsa on mieto, ja se on parhaimmillaan paahdettuna.

Perinteinen jättikurpitsa lienee kaikille tuttu, ja monella on tapana kaivertaa siitä lyhty valaisemaan syysiltoja. Kaiverruspuuhista syntyvää hedelmälihaa ei kannata heittää pois. Jättikurpitsa sopii hyvin soseeksi, keittoihin, säilykkeeksi tai makeiden jälkiruokaleivonnaisten mehevöittäjäksi.

Ihan ufo! Tällainen kurpitsa valmistetaan ruuaksi kesäkurpitsan tapaan. Kuva: Flickr / Alexa Clark

Patty pan eli hulvattoman näköinen ufokurpitsa saattaa löytyä kotimaisena kaupasta nyt, kun sesonki on parhaimmillaan. Tämän komistuksen voi käsitellä kesäkurpitsan tapaan.

Kauniit koristekurpitsat sopivat syyspöydän iloksi. Niitä ei syödä, mutta ne ilahduttavat värikkäällä ja moninaisella ulkoasullaan syyskattausta tai kukka-asetelmia.