Ilmajuuret voi työntää multaan, jonne ne juurtuvat. Kuvan kasvilla on tukena kookoskuitutuki. Kuva: Paula Liesmäki
Peikonlehden ilmajuuret – leikataanko vai ei? Näin hoidat kasviasi oikein puutarhurin vinkeillä
Ilmajuuret ovat merkki siitä, että kasvi etsii tukea. Puutarhuri Emilia Schulman kertoo, miten peikonlehden saa kasvattamaan isoja, reikäisiä lehtiä.
Peikonlehdestä saa helposti pistokkaan varren kohdasta, jossa kasvaa ilmajuuri. Ilmajuuri juurtuu multaan. Kuva: Jarkko SirkiäPukkaako peikonlehtesi pitkiä ilmajuuria? Somepalstoilla kysytään usein, voiko ilmajuuret leikata pois.
Ilmajuuria voi leikata, jos ne ovat häiritsevän pitkiä, kertoo puutarhuri Emilia Schulman Millefolia-yrityksestä.
”Ilmajuurten leikkaaminen vahingoittaa kasvia, joten kaikkia ilmajuuria ei missään nimessä kannata leikata pois. Yksittäisiä pitkiä juuria voi poistaa tai lyhentää.”
Ilmajuuret voi Schulmanin mukaan työntää multaan, jonne ne juurtuvat.
”Yksittäisiä pitkiä juuria voi poistaa tai lyhentää.”
Ilmajuuret ovat merkki siitä, että peikonlehti etsii tukea – siis jotain tukevaa, johon ilmajuuret voivat tarttua ja jota pitkin kiivetä ylös.
Ilmajuuret löytävät tiensä pimeisiin paikkoihin, kuten huonekalujen taakse ja pahimmassa tapauksessa niiden sisäänkin.
Ne tarttuvat yllättävän tiukasti myös rapattuun seinään.
”Rapatun seinän tekstuuri on hyvin lähellä sitä, mitä puun runko on”, kertoo Schulman.
Ilmajuuret tarttuvat yllättävän tiukasti myös rapattuun seinään.
Luonnossa peikonlehti kasvaa puunrunkoa vasten kymmenien metrien mittaiseksi. Kasvi on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.
”Peikonlehdet ovat kehittyneet kasvamaan puuta vasten. Varren ei kuulukaan tukea itseään.”
Kasvi tarvitsee siis jämäkän tuen.
Tueksi käy esimerkiksi paksu sammaltolppa, jonka voi itse tehdä tiheästä jyrsijäverkosta ja täyttää sammalella, maanomistajan luvalla. Lisätueksi tolppaan voi laittaa järeän puukepin, vinkkaa Schulman.
Tukia saa myös valmiina. Kookoskuitupötkylöitä myydään liikkeissä. Niitä voi kostuttaa sumuttelemalla, jolloin kasvi löytää tolpan.
Kaupoista löytyy myös tukia, jotka on tehty perunankuorista ja Hollannissa vieraslajina kasvavasta elefanttiheinästä.
Jos peikonlehti ei meinaa löytää tukitolppaa, tuki saattaa olla väärällä puolella kasvia.
”Peikonlehdellähän on etu- ja takapuoli. Tolpan pitää olla selkäpuolella”, kertoo Schulman.
Ilmajuuret tulevat luonnossa kasvavalle peikonlehdelle puunrungon puolelta, lehdet toiselta puolelta vartta.
Kasvien lehdet kääntyvät kohti valoa eli ikkunaa. Moni pyörittelee kasveja, jotta ne kasvaisivat tasapainoisesti.
Peikonlehteä ei Schulmanin mukaan missään nimessä käännellä. ”Niin se kasvaa parhaiten.”
Peikonlehteä ei missään nimessä käännellä.
Hyvä tuki saa Schulmanin mukaan peikonlehden kasvattamaan isoja lehtiä.
Peikonlehdellä on kaksi elämänvaihetta, kuten muillakin köynnöstävillä vehkoilla, esimerkiksi kultaköynnöksellä.
Nuoruusvaiheessa peikonlehti kasvaa maata pitkin ja yrittää löytää puunrungon. Tässä vaiheessa se tekee pieniä lehtiä, jotka kasvavat kohti varjoa.
”Luonnossa siellä, missä on varjo, on yleensä puu.”
Kun puu löytyy, kasvi lähtee kiipeämään runkoa pitkin ylös ilmajuurten avulla. Tässä vaiheessa kasvi alkaa pukata isoja, reikäisiä lehtiä ja kasvaa ylöspäin.
Kultaköynnöksellä on samanlaiset elämänvaiheet kuin peikonlehdellä. Sekin alkaa kasvattaa suurempia ja liuskoittuneita lehtiä pystyyn tuettuna.
Kultaköynnös alkaa kasvattaa suurempia ja liuskoittuneita lehtiä pystyyn tuettuna. Kuva: Stiina HoviArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
