Kasvismakkaroista saa yhä puhua, sanoo kielenhuoltaja
Kielenhuoltajan mukaan EU:n linjaus vaikuttaisi kuitenkin arjen kielenkäyttöön.
Kasvipohjaisten elintarvikkeiden nimityksistä on kyselty kielineuvonnasta jo vuosia, kertoo Kotimaisten kielten keskus tiedotteessaan. Kuvassa Ikean kasvisnakilla höystetty hot dog. Kuva: IkeaKotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielenhuoltaja Henri Satokangas kirjoittaa Kotus-blogissa keskustelua herättäneestä uutisesta, jonka mukaan Euroopan unioni aikoo ”kieltää” soijanakin ja vegeburgerin kaltaiset sanat. Mistä tässä on kyse – eikö mitään saa enää sanoa?
EU-parlamentti hyväksyi lokakuun alussa äänin 355–247 linjauksen, jonka mukaan kasviraaka-aineista tehtyjä tuotteita ei saisi nimetä eikä markkinoida lihaan liittyvillä sanoilla.
Linjauksen taustalla on maataloustuottajien tyytymättömyys ruokateollisuuden tapaan nimetä tuotteita lihaan liittyvillä nimillä, vaikka tuotteet eivät sisällä lihaa. Linjauksen voimaantulo vaatii vielä EU:n jäsenmaiden hyväksynnän.
Satokangas korostaa kirjoituksessaan, että jos muutos tulisi voimaan, se luonnollisesti koskisi tuotteiden rekisteröityjen nimien, pakkausmerkintöjen ja markkinoinnin kaltaisia kielen osa-alueita.
”Suurimmassa osassa kirjallisiakin kielenkäyttötilanteita tietenkin ’saisi sanoa’ asiansa niillä sanoilla, jotka osuvimmiksi kokee”, Satokangas kirjoittaa.
Satokangas myöntää, että EU:n linjaus vaikuttaisi toki arjen kielenkäyttöön.
”Elintarvikkeiden markkinointi ja pakkauksissa käytetty kieli ovat merkittävä osa arkista kielimaisemaamme.”
Kielenhuoltaja myöntää olevan totta, että pihvistä tai makkarasta tulee luultavasti useille suomea taitaville mieleen lihatuote. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kasvismakkaraa voisi olla olemassa.
Kotimaisten kielten keskuksen tarkoituksena on muun muassa lisätä ymmärrystä kielen roolista yhteiskunnassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
