Luokitus päivitettiin: Suomen kaupungistumisaste on noussut yli 72 prosenttiin - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Luokitus päivitettiin: Suomen kaupungistumisaste on noussut yli 72 prosenttiin

Kaupungistumisasteen nousu johtuu paitsi kaupunkien väestökasvusta ja tiivistymisestä myös kaupunkialueen laajenemisesta.
Jarno Mela
Kaupunkialueiden laajenemisesta huolimatta ne kattavat vain noin 5 prosenttia kokonaispinta-alasta, ja kaikki muu on maaseutua.

Suomen ympäristökeskus on päivittänyt kaupunki-maaseutu -luokituksen. Sen mukaan Suomen kaupungistumisaste on noussut yli 72 prosenttiin. Päivitetty luokitus perustuu vuoden 2018 väestötietoihin.

Edellinen luokitus perustui vuoden 2010 tilanteeseen. Kaupungistumisaste on noussut edellisestä luokituksesta noin kahdella prosenttiyksiköllä

Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että kaupungistumisasteen nousu johtuu paitsi kaupunkien väestökasvusta ja tiivistymisestä myös kaupunkialueen laajenemisesta. Toisin sanoen sisempi kaupunkialue on levinnyt aiemmalle ulommalle kaupunkialueelle, ja ulompi kaupunkialue on laajentunut kehysalueelle. Kehysalue on puolestaan kasvanut aiemmalle maaseudulle.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että kaupunkialueiden laajenemisesta huolimatta ne kattavat vain noin 5 prosenttia kokonaispinta-alasta, ja kaikki muu on maaseutua.

Pinta-alaltaan eniten laajentuneet alueluokat ovat kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungin kehysalue. Se kertoo kaupunkien vaikutusalueen kasvusta. Kaupungin läheisen maaseudun kasvu johtuu pääosin siitä, että kaupunkien työssäkäyntialueet ovat kasvaneet.

"Se voi johtua muun muassa työpaikkojen keskittymisestä, etätyömahdollisuuksien lisääntymisestä ja liikenneyhteyksien paranemisesta", Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kimmo Nurmio arvioi tiedotteessa.

Kaupungin kehysalueiden laajentuminen taas on osin seurausta siitä, että uusia taajamia on kytkeytynyt kaupunkiseutuihin.

Eniten pienentynyt alueluokka on perinteinen maatalousvaltainen ydinmaaseutu. Se on menettänyt alueita sekä kaupungin läheiselle maaseudulle että harvaan asutulle maaseudulle. Toisaalta ydinmaaseutu on myös laajentunut uusille alueille entisellä harvaan asutulla maaseudulla.

Lue lisää:

Oikeuskansleri: korona korostaa kansalaisten ympäristöoikeuksia ja voi lisätä väljän asumisen kysyntää – "Yhdyskuntasuunnittelijat eivät päätä puolestamme elämäntavoistamme"

Tutkimus: Suomalaisista vain 9 prosenttia suhtautuu myönteisesti muuttoliikkeeseen kohti etelän kaupunkikeskuksia

SYKEn erikoistutkija: "Vastaus koronakriisiin ei ole se, että paetaan kaupungeista ja tuotetaan hajautetumpaa yhdyskuntarakennetta"

Lue lisää

Betoni on tulevaisuutta muuttoliikeen suunnasta riippumatta

Muuttoliikkeen suunta kääntyi

Viileämmät säät ovat vähentäneet sinilevän määrää järvissä

SYKE:n pääjohtajakandidaatit julki – hakijoiden joukossa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola