MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Kotimaa

Huoltajuuskiistojen määrä on kasvanut rajusti parissakymmenessä vuodessa ja riidat ovat yhä rajumpia – asiantuntija kertoo, mikä kehitystä selittää

Tulevaisuuden näkymä on asiantuntijan mukaan kuitenkin positiivinen, vaikka kiistat eivät toki ainakaan nopeasti katoa mihinkään.
Kimmo Haimi
Rajuista riitatapauksista nousevat esille ainakin katkeruus ja kasautuneen pahoinvoinnin purkautuminen.

Käräjäoikeuksien käsittelemät huoltajuuskiistoihin liittyvät riita-asiat ovat lisääntyneet rajusti viimeisimmän 20 vuoden aikana.

MT:n Tuomioistuinvirastosta saaman tilaston perusteella käräjäoikeuksien käsittelemät huoltajuuskiista-asiat ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisimmän 20 vuoden aikana.

Erityisesti kasvua on nähtävissä lapsen elatusavun vahvistamiseen sekä lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvissä ratkaisuissa.

Siinä missä käräjäoikeudet käsittelivät vuonna 1998 yhteensä 344 lapsen elatusavun vahvistamista koskevaa tapausta, tuo määrä on kasvanut vuoteen 2019 tultaessa 1208 tapaukseen. Määrä on siis noin 3,5 -kertainen aiempaan verrattuna. Myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien tapausten määrä on kasvanut noin 3,5 -kertaiseksi aiempaan nähden. Niissä kasvua on 491 tapauksesta viime vuoden 1739 tapaukseen.

Käräjätuomari Nina Immonen huomauttaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että yleisellä tasolla kehityksen taustalla voi olla esimerkiksi eräänlainen avuntarpeen lisääntyminen.

"Voi osoittaa sitä, että hiukan enenevässä määrin yksityiselämän piiriin kuuluvat asiat ovat sellaisia, joissa ihmiset kaipaavat ulkopuolisen ammattilaisen päätöksiä", hän pohtii.

Immonen painottaa, että hän arvioi asiaa omien kokemustensa ja havaintojensa perusteella.

Vuosituhannen alkupuolella Suomeen rantautui huoltajuusriitojen sovittelu. Myös sovittelun suosio näkyy Immosen arvion mukaan jollain tasolla tilastoissa.

"Vaikka vanhemmat ovat lähtökohtaisesti erimielisiä ja riitaisia, heitä autetaan tällaisen erikoisprosessin kautta yhteisymmärrykseen", Immonen valaisee sovittelun perimmäistä ideaa.

Sovittelussa mukana on tuomarin kanssa joko psykologi tai sosiaalityöntekijä.

Vaikka huoltajuuskiistoja koskevien oikeuskäsittelyiden määrä onkin kasvanut melko rajusti, Immonen ei pidä kehitystä hälyttävänä.

"Näyttäisi siltä, että järjestelmä toimii ja pystyy vastaamaan tarpeisiin", hän sanoo.

Se, että ylipäätään asioita joudutaan käsittelemään käräjäoikeudessa, kertoo siitä, etteivät vanhemmat keskenään ole päässeet muun muassa lapsen huoltajuutta koskevista asioista sopuun, vaan asiassa tarvitaan tuomioistuimen tai viranomaisen apua.

"Vanhemmathan voivat aina sopia parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan se on lapsen edun mukaista", Immonen muistuttaa.

Vaikka tilanne huoltajuuskiistojen suhteen näyttää käräjäoikeuksien juttumäärien näkökulmasta synkältä, Immonen painottaa, että valtaosa eroperheistä hoitaa asiansa niin, ettei erimielisyyksiä tarvitse ratkoa oikeudessa.

"Suurin osa vanhemmista ei näy missään tilastoissa", Immonen sanoo.

Käräjäoikeudet ratkaisevat huoltajuuskiistoja, jotka liittyvät joko lapsen huoltoon, hänen asumiseensa, lapsen tapaamisoikeuteen tai lapsen elatukseen.

Huoltajuuskiistoja läpi käyvät eroperheet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat he, jotka pääsevät asioista sopuun, mutta haluavat vielä lisäksi käräjäoikeuden vahvistuksen sopimukselleen. Toiseen ryhmään kuuluvat perheet, jotka ovat selkeästi riidoissa, mutta riidan osapuolet perustelevat näkemyksiään järkeen pohjautuen. Kolmannen ja viimeisen ryhmän edustajat ovat rajussa konfliktissa keskenään.

"Se ei ole enää sitä, että ollaan asioista eri mieltä, vaan siellä on kaunaa ja pitkä tausta siitä, että parisuhde on tuottanut eräänlaisen trauman", Immonen kertoo.

Viimeisessä ryhmässä voi olla mukana myös petetyksi tulemisen tunnetta, kostoa tai kiusantekoa.

"Suhteutettuna kaikkiin eroperheisiin se vaativin ryhmä on tietenkin lukumäärällisesti pieni, mutta kyllä se kuormittaa oikeuslaitosta", käräjätuomari painottaa.

Ikäväksi tilanteen tekee se, että Immosen arvion mukaan huoltajuusriidat voivat nykyisin olla entistä rajumpia.

Rajuista tapauksista nousevat esille ainakin katkeruus ja kasautuneen pahoinvoinnin purkautuminen.

"Surullinen pointti siinä on se, että asiat ovat jo päässeet menemään niin umpisolmuun, ettei oikein edes siedetä sitä toista", Immonen pohtii.

Immonen painottaa, että rajuimpien tapausten lisääntymisen taustalta on vaikea löytää mitään yksiselitteistä syy-seuraus-suhdetta.

"Mutta se, minkä tuomarit näkevät on, että ihmisten paha olo ja parisuhdekipuilu saattaa hämärtää lapsen edun mukaisen ajattelun ja kompromissien löytämisen. On vaikea joustaa toisen vanhemman hyväksi, jos kokee tulleensa loukatuksi", hän sanoo.

Käräjätuomari huomauttaa, että vakavat väitteet ja syytökset puolin ja toisin ovat tietysti omiaan heittämään lisää öljyä liekeille.

"Parisuhteen päättymiseen liittyviä asioita ei ehkä olla käsitelty riittävästi, ja se jää hiertämään", hän pohtii.

Niin sanottuja ongelmallisia tapauksia on toki ollut olemassa jo aiemmin jonkin verran. Toisaalta Immonen nostaa hyvänä asiana esille sen, että yhteiskunnan perheille suunnatut tukipalvelut ovat parantuneet vuosien varrella.

Tulevaisuudessa huoltajuuskiistojen määrä luultavasti Immosen arvion mukaan pysyy samana tai kasvaa hieman.

"En näkisi siinä mitään hälyttävää, ellei sosiaalipuolen avunsaantikanavia radikaalisti supisteta", hän pohtii.

Immonen huomauttaa, että taitavat, erikoistuneet asianajajat ja tuomarit tekevät parhaansa riitojen lieventämiseksi.

”Pääasia olisi, etteivät riidat enää muutu rumemmiksi, enkä sitä uskokaan”, hän sanoo.

Käräjätuomari liputtaa myös sovittelun puolesta.

"Se on omiaan alentamaan sitä aggressiota", hän pohtii.

Lue myös:

THL:n kehittämispäällikkö remontoisi elatusmaksujen määräytymisperusteet: Voisi vähentää eroriitoja

Kimmo Haimi
Käräjätuomari huomauttaa, että ihmisten paha olo ja parisuhdekipuilu saattavat hämärtää lapsen edun mukaisen ajattelun ja kompromissien löytämisen.
Lue lisää

THL:n kehittämispäällikkö remontoisi elatusmaksujen määräytymisperusteet: Voisi vähentää eroriitoja

Eläinsuojelijat vaativat valtiolta apua, jos koronalemmikkejä kohtaa hylkäysbuumi

Korona ruuhkautti oikeusistuimet – juttusuman purkamiseen voi mennä jopa kolme vuotta

Tuomioistuinviraston ja Kriisinhallintakeskuksen sijoitukseen selkoa alkavalla viikolla