Kotimaa

Tanskassa jo yli 200 minkkilähtöistä koronatartuntaa – THL toppuuttelee paniikkia: "Pessimismi on ennenaikaista, liian nopeita johtopäätöksiä ei kannata vetää"

Suomessa viranomaisten linjat kävivät yöllä kuumina, mutta tarkkaa tietoa Tanskan viruksesta ei vielä ole.
Kuvat: Jarno Mela, Anne Anttila
Tanskassa miljoonia minkkejä lopetetaan koronaviruksen uuden muunnoksen leviämisen estämiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toppuuttelee paniikkia minkkien uuden koronaversion leviämisessä ihmiseen. Tanskassa koronan muunnos on tarttunut tiettävästi yli 200 ihmiseen, joista 12 ihmiseen viruksen sellainen cluster 5 -muoto, jonka pelätään haittaavan rokotteen kehittämistä. Maan kaikki 17 miljoonaa minkkiä aiotaan lopettaa.

"Olemme nyt pari päivää selvitelleet tieteelliseltä puolelta, kuinka vahva heidän johtopäätöksensä uhkasta rokotteen toiminnalle on. Tiedeyhteisö ei ainakaan vielä ole kauhean varma, perustuvatko Tanskan toimet kovin vahvaan näyttöön", THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi perjantaina MT:lle.

"Näitä mutaatioita löytyy ihmisistä muualtakin Euroopasta, eikä liian nopeita johtopäätöksiä kannata tehdä. Toki asiaa on syytä tutkia ja seurata."

Salminen huomauttaa, että virus ehti levitä tanskalaisilla minkkitarhoilla laajasti elokuussa, joten maan toimet ovat ymmärrettäviä.

"Moni minkkitarhalla työskennellyt altistui ja sai tartunnan minkeiltä. Onhan se huolestuttavaa, koska ihmistartuntoja ei haluta, kaikki minkitkään eivät ole selväoireisia ja riskiä pitää hallita."

Salmisesta on selvä, että minkkeihin tauti on tarttunut ihmisistä. Sen sijaan elämistä juuri näätäeläimet näyttävät olevan erityisen alttiita koronalle.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitää vakavana, että Tanskassa koronavirus on levinnyt turkistarhoilla minkeistä ihmiseen. Hänen mukaansa on mahdollista, että koronavirus leviää myös Suomen minkkitarhoille.

Myös rokotepuoli huolestuttaa ihmisiä: jos virus ehtii muuntautua ennen rokotteen saamista, rokote ei auta ja voi alkaa uusi pandemia.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek suhtautuisi Tanskan minkkien koronamutaatioihin vielä rauhallisesti. Hän muistuttaa, että virusten geeneissä tapahtuu mutaatioita koko ajan ja että uuden viruksen vaarallisuus riippuu siitä, mikä kohta siinä on muuttunut ja kuinka jo olemassa olevat ihmisen vasta-aineet siihen purevat.

Suomessa linjat ovat olleet kuumina viime yön eri viranomaisten kesken, ja Nohynek on koettanut tavoittaa Tanskan johtavaa epidemiologia lisätietojen saamiseksi.

"Ajattelisin, että Tanskassa on otettu iso loikka sen vuosi, että virusten ja myös koronaviruksen tiedetään muuntuneen jo aiemminkin, mutta sen kyky aiheuttaa tautia tai levitä eivät ole muuttuneet. En ainakaan heti ajattele, että olisimme myöhässä rokotekehittelyn näkökulmasta. Pessimismi on ennenaikaista."

Tapetaanko Tanskan minkit siis turhaan?

"Sitä pitää kysyä tanskalaisilta", hän sanoo.

Linjausta uuden virusmuodon vuoksi ovat linjaamassa lähiaikoina sekä WHO että Euroopan tartuntatautivirasto.

Nohynekin tietojen mukaan tanskalaiset ovat jo tutkineet ihmisessä olevia neutraloivia vasta-aineita ja niiden kykyä neutraloida nyt minkeiltä eristettyä virusta, mutta tutkittavien määrä on toistaiseksi pieni. Näillä vasta-aineilla ajatellaan olevan aineita merkitystä koronavirukselta suojautumisessa. Kysymys on, pystyvätkö aiemmin kiertäneiden sars-cov-2 viruksen vasta-aineet kumoamaan minkkiviruksen vaikutukset ja etenemisen ihmisessä ja toisaalta pystyvätkö työn alla olevien rokotteiden synnyttämät vasta-aineet neutraloimaan minkkiviruksen.

"Kun virus muuntuu, suojan syntymisen kannalta on oleellista, muuntuvatko siinä ne kohdat, joilla on merkitystä suojan syntymisen kannalta. Jos ne muuttuvat oleellisesti, on syytä huoleen", Nohynek sanoo.

"Mutta vielä siis ei tiedetä, kuinka paljon muuntumisella on merkitystä käytännössä suojan syntymisen kannalta."

Neutraloivien vasta-aineiden testaaminen on kohtuullisen nopeaa, jos tanskalaisilla on tallessa keväällä tai kesällä koronaa sairastaneiden verta. Verinäyte laitetaan kasvatusmaljalle ja syntyvät vasta-aineet testataan muuntuneella viruksella. Tulos tulee muutamassa päivässä.

"Täytyy toivoa, että siellä on verta pankitettuna."

Työläämpiäkin tutkimuksia viruksen rakenteen merkityksestä syntyvälle immuniteetille voidaan tehdä solutasolla.

Nohynek muistuttaa, että eri bakteereilla ja viruksilla on oman ryhmänsä sisällä myös ristireagoivuutta, joten vasta-aineet ja rokotteet voivat antaa laajemman suojan kuin vain yhtä tietynrakenteista taudinaiheuttajaa vastaan.

Tätä on arveltu tapahtuvan myös koronaviruksen kohdalla, mikä selittäisi sen, että paljon lieviä ihmisen muita koronaviruksia sairastaneilla lapsilla on laaja lyhytaikainen luontainen suoja koronaviruksia kohtaan. Siksi he sairastuvat harvemmin vakavaan koronatautiin.

Lue myös:

Ministeri Mikkonen Twitterissä: Korona voi levitä myös Suomen minkkitarhoihin

Koronaviruksesta on syntynyt uusi muoto Tanskan minkeissä – tartutti 12 ihmistä, kaikki maailman suurimman tuottajamaan minkit tapetaan

Koronavirusta todettu jo kymmenellä ruotsalaisella minkkitarhalla

Ruokavirasto aloittaa minkkitarhoilla tehostetut koronavirustestaukset tällä viikolla – tartunta tietäisi tappotuomiota tarhan minkeille

Turkistuottajien Tiura uskoo tanskalaisen minkkituotannon vielä palaavan – koronan vuoksi joudutaan tappamaan ainakin 15 miljoonaa eläintä

Tanska tappaa kaikki minkkinsä – syynä koronaviruksen muuntumisen estäminen

Lue lisää

Korona koetteli Snellmanin työyhteisöä Pietarsaaressa – "Ajoittain satakunta työpistettä oli tyhjillään"

Näissä kunnissa vain noin puolet aikuisista on saanut ensimmäisen annoksen – asiantuntija näkee rokotuskielteisyyden juuret viime keväässä

Yle uutiset: Etätyö- ja maskisuositukset jatkuvat Etelä-Karjalassa – koronatartuntoja todetaan nuorilla ja rokottamattomilla

THL: Alle 12-vuotias jatkossa koronatestiin, jos hänellä on oireita ja altistus on varmaa – samassa luokassa oleminen ei automaattisesti tarkoita sitä