Kotimaa

Käteisen käytöstä ei voi saada koronatartuntaa, sanoo tutkimus – Suomen Pankin mukaan korona ei voi olla enää peruste käteisestä kieltäytymiseen

Laboratorio-olosuhteissa suurina annoksina pinnoille siirretty virus säilyi seteleissä ja kolikoissa noin 30 minuutista useaan päivään. Virus vaatisi kuitenkin vielä pääsyn limakalvoille aiheuttaakseen tartunnan.
Hanna Linnove
Suomen Pankki on saanut useita kyselyitä tilanteista, joissa käteistä ei ole hyväksytty maksuvälineenä koronan varjolla.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi elokuussa pitkään odotetun tutkimuksen eurokäteisen mahdollisesta osuudesta koronaviruksen levittäjänä, kirjoittaa Suomen Pankin rahahuollon asiantuntija Anja Harju blogissaan.

Tutkimukseen valittiin 10 euron seteli, joka on yleinen vaihtoraha myös Suomessa. Seteli on kovan käyttönsä vuoksi päällystetty kulumisen estämiseksi kuten muutkin pienemmät setelit.

Lisäksi EKP:n testissä olivat mukana 1 euron, 10 sentin ja 5 sentin kolikot. Kontrollikohteeksi oli valittu ruostumaton teräspinta.

Testin tarkoituksena oli selvittää, kuinka kauan virus selviää kullakin pinnalla siihen asti, että virus ei ole enää havaittavissa.

Tuloksena oli, että laboratorio-olosuhteissa suurina annoksina pinnoille siirretty virus säilyi seteleissä ja kolikoissa noin 30 minuutista useaan päivään.

10 euron setelissä virus oli havaittavissa 72 tunnin jälkeen, 1 euron pinnalla 24 tunnin jälkeen, 10 sentin pinnalla 6 tuntia ja 5 sentin pinnalla 30 minuuttia.

Kolikoiden lyhyempään aikaan vaikuttaa kolikoissa käytetty kupari. Kuparilla on jo aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan antimikrobinen vaikutus.

Vaikka virusta oli edelleen havaittavissa pinnoilla, niin sen määrä oli ajan kuluessa vähentynyt selkeästi. Ensimmäisten tuntien aikana virus väheni seteleistä ja kolikoista 10–100 kertaa nopeammin kuin ruostumattomalta teräspinnalta.

Esineen tai setelin pinnalla oleva tartuttamiskykyinen virus vaatii kuitenkin vielä pääsyn limakalvolle aiheuttaakseen tartunnan, Harju kirjoittaa.

Muiden pintojen osalta on jo todettu, että ne eivät levitä virusta, ellei niille ole aivan hiljattain päässyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Lisäksi on huomattu että paperin huokoinen pinta toimii huonosti viruksen levittäjänä. EKP:n tutkimuksen mukaan seteleistä ja kolikoista sormiin siirtyvä viruksen määrä on niin pieni, että se ei riitä aiheuttamaan tartuntaa.

Tutkimuksen valossa käteinen ei ole merkittävä tekijä viruksen levittäjänä.

Vaikka kauppiaalla on Suomessa sopimusvapauden perusteella oikeus valita hyväksymänsä maksuvälineet, niin koronan käyttö perusteena käteismaksusta kieltäytymiselle ei ole enää perusteltua.

Sen sijaan on tärkeää pitää jatkossakin huoli käsihygieniasta ja turvaväleistä, Harju huomauttaa blogitekstissään. Käteisellä on edelleen käyttäjäkuntansa eikä korona ole syy sen välttämiseen maksuvälineenä.

EKP on myös aiempina vuosina tehnyt vastaavat tutkimukset lintuinfluenssan (2006) ja sikainfluenssan (2009) yhteydessä.

Näiden tutkimusten yhteenvedot löytyvät nyt julkaistusta raportista.

Myös näissä aikaisemmissa tutkimuksissa selvisi, että käteisen käyttö ei ole merkittävä riski eikä käteinen ole merkittävä viruksen levittäjä.

Lue lisää

Suomen Pankki korottaa talousennustettaan roimasti – alkuvuoden kasvu on ollut ennakoimattoman kovaa

Pelkällä vedelläkin pyyhkiminen poistaa koronaa hyvin – Varmuuden vuoksi desinfiointi on ollut ilmeisen turhaa

"Aikaisemminkin huolestuneet ovat entistä huolestuneempia" – MT-kyselyssä perussuomalaiset suhtautuvat valtion velkaantumiseen varauksellisimmin

Suomen Pankki varoittaa Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä – "Paljon riippuu myös siitä, mitä työehdoista sovitaan lähikuukausina"