Kotimaa

Jätevesiliittymällä rahastus kismittää Haukiputaalla – miksi pitää maksaa konehallin viemäröinnistä, vaikka sinne vesi ei tule eikä mene?

Oulun Vesi laskuttaa viljatilan konehallin viemäröinnistä, vaikka rakennuksessa ei ole ainuttakaan vesipistettä.
Kai Tirkkonen
Uuden konehallin vuoksi Oulun Haukiputaalla sijaitsevan tilan rakennusten kokonaiskerrosala nousi yli 500 neliömetriin. Kiinteistön omistajan isä Seppo Pietilä pitää kohtuuttomana, että jätevesiliittymämaksussa huomioidaan nekin rakennukset, joissa ei ole vesipistettä.

Seppo Pietilä potkii lunta poikansa omakotitalon pihassa.

"Tässä on viemärin pää", hän näyttää.

Haukiputaan Kellossa viljatilaa pyörittävä Vesa Pietilä joutui maksamaan noin 1 500 euroa ylimääräistä Oulun Veden jätevesiviemäriverkostoon liittymisestä, koska oli kolme vuotta sitten rakentanut uuden konehallin maatalouskoneilleen ja pihapiirissä on lisäksi muita vanhoja rakennuksia.

Konehallissa ei ole lainkaan vesipistettä, joten myöskään viemärille ei ole tarvetta. Silti se laskettiin mukaan liittymismaksussa. Ainoastaan asuinrakennus liitettiin viemäriverkostoon noin vuosi sitten.

Oulun Vesi on linjannut, että asemakaava-alueen ulkopuolella olevilla alueilla liittymismaksu määräytyy kiinteistön kokonaiskerrosalan mukaan. Kerrosalaan lasketaan kaikki rakennukset riippumatta siitä, onko niissä vesipistettä.

Sama linjaus on yleinen muissakin kaupungeissa.

Poikansa asiamiehenä toimiva Seppo Pietilä kokee, että linjaus on silkkaa rahastusta.

"Olen tivannut, mikä on peruste, että kylmästä konehallistakin menee viemäröintimaksu."

Järkevää vastausta hän ei ole saanut kaupungin vesiliikelaitokselta eikä kaupunginvaltuutetuiltakaan. Pietilä kokee, että tämä on jälleen yksi seikka, jossa Oulun kaupunkiin liitetyt reuna-alueet joutuvat kärsimään.

"Keskustapuolue ajoi jätevesiasetusta. Kyllä puolueen pitäisi ottaa vastuu tästä", Pietilä tuhahtaa.

Kiinteistön viemäriliittymämaksu oli yhteensä 4 410 euroa. Paikallislehti Rantapohjan mukaan naapurikunta Ii laskuttaa 100–200-neliöisen omakotitalon viemäröinnistä noin 2 000 euroa.

Muista suurista kaupungeista esimerkiksi Kuopiossa omakotitalon jäteveden liittymismaksu on 1 500 euroa, kun kiinteistön rakennusten kokonaiskerrosala on alle 250 neliötä. Kun kokonaiskerrosala on 250 neliötä tai enemmän, maksu on 2 187 euroa.

Pietilä tietää kaksi taloutta Oulun kaupungin alueella, jotka ovat jättäneet liittymättä kaupungin viemäriverkostoon, kun heille on Pietilöiden tapauksen myötä paljastunut maksun suuruus ja määräytymisperusteet.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, haukiputaalainen Mirja Vehkaperä (kesk.) on perehtynyt tapaukseen ja käynyt Pietilän tilalla.

Vehkaperän mukaan on selvää, ettei Pietilän tapauksessa voi poiketa yhteisesti hyväksytyistä maksuperusteista, joiden mukaan liittymämaksu määräytyy kiinteistön kaikkien rakennusten kokonaiskerrosalan mukaan.

"Olemme pohtineet oikeudenmukaisuutta ja sitä, pitäisikö maksuperusteita muuttaa siten, ettei tarvitsisi maksaa niistä rakennuksista, joihin vesi ei tule eikä mene."

Vehkaperä kertoo, että maksujen tarkastelu on tarpeen ja että asia käydään läpi liikelaitoksen johtokunnassa.

"Poliittinen linjaus tehdään aikanaan."

Vehkaperän mielestä kaupunki ei syrji reuna-alueita, vaan samat pelisäännöt koskevat kaikkia.

"Viemäröintiin pannaan vuosittain sievoinen summa. Haja-asutusalueiden viemäröintiä halutaan edistää. Varmasti liittymismaksun suuruus on monelle kynnyskysymys ja kohtuulliset hinnat pistäisi enemmän väkeä liikkeelle", hän kommentoi.

Oulun Veden johtaja Jouni Lähdemäki toteaa, että haja-asutusalueella kiinteistötiedot saadaan kiinteistörekisteristä ja liittymismaksun hinta määräytyy sen mukaan.

Asemakaava-alueella puolestaan omakotitalon asukas maksaa tontin rakennusoikeuden mukaan, jolloin myös osa rakennuksista voi olla ilman vesipistettä.

"Haja-asutusalueella liittymismaksulla katetaan noin 10–20 prosenttia investoinnin kuluista, kun taas asemakaava-alueella maksut kattavat noin puolet todellisista kuluista", Lähdemäki kertoo.

"Haja-asutusalueen viemäröintihankkeet ovat työläitä eikä niihin saa enää nykyään valtion tukea."

Uusien viemäröintihankkeiden käynnistäminen edellyttää, että riittävä määrä alueen kiinteistöistä sitoutuu ennakkoon hankkeeseen ja hankkeesta tulisi järkevä kokonaisuus, hän painottaa.

Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale kertoo, että liittymismaksut vaihtelevat valtavasti kunnittain.

"Tavallisesti maksu on muutamia tuhansia euroja, mutta 10 000 euron maksutkaan eivät ole harvinaisia. Yleensä selvitään alle 10 000 eurolla."

Taipaleen mukaan ajatus on, että maksuilla katetaan todellisia kuluja.

Lue lisää

Putsarivalmistajia edustava Muoviteollisuus polkaisi pystyyn kuntakisan, jolla se toivoo siivittävänsä maaseudun jätevesiremontteja

Kaavarajauksen epäselvyys oli viedä metsänomistajan kemeratuet Oulussa

"Viemäriverkoston rakentamiseen sitoutuu valtavat pääomat": Jätevesisopasta voi koitua talousahdinko pienille vesilaitoksille

Hule- ja jätevedet sekaisin Helsingissä