Pihvikarjatilalla pyyhkii hyvin Ahvenanmaalla
Haddnäsin tilan 170-päinen pihvikarja koostuu monen rodun edustajista. Taustalla pasteeraa sadonkorjuujuhlien vetonaula Harald Hampurilainen. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoLEMLAND (MT)
Pienen henkilöauton painoinen sonni Harald Hampurilainen makoilee aitauksessaan daamiensa ympäröimänä. Hänen kilpailijansa Lasse hallinnoi joukkojaan kauempana metsälaitumella. Pluto, tuhannen kilon jättiläinen sekin, viihtyy oman laumansa kanssa tien toisella puolen.
Poikkeuksellista näkymässä on se, että aitauksien ympärille on kerääntynyt kymmeniä ihmisiä näpsimään kuvia ja huhuilemaan lehmille. Käynnissä on jokasyksyinen Skördefest eli sadonkorjuujuhla.
Viime viikonloppuna järjestetyssä tapahtumassa oli tarjolla ennätykselliset 52 käyntikohdetta, joista erityisen suosittuja olivat maatilat.
Vetonauloina toimivat paitsi eläimet myös traktorisafarit laitumille, käsityöt, puuhapajat, tanssiaiset ja monenkirjava lähiruoka.
Viikonlopun aikana tiloille pakkautui tuhansia kävijöitä, mikä on suuri määrä Ahvenanmaan 29 000 hengen asukaslukuun verrattuna.
Haddnäs Gårdin tilalla on pihvikarjaa yhteensä 170 sarviparin verran. Seassa on ylämaankarjaa, simmentaleja ja herefordeja.
Lisäksi tilalla on yhdeksän ravihevosta, joista kolme on omia. Niitä kouluttaa tilan emäntä Barbro Carlsson, joka ranchin tyyliin sopivasti saapastelee tiluksillaan stetsoni päässään.
Perheeseen kuuluvat myös aviomies ja poika.
Carlssonin mukaan tilan tuotantosuunta on ekologinen muttei kuitenkaan tiukasti säädelty luomu.
Eläimet syövät oman tilan heinää ja lanta levitetään pelloille. Niillä kasvaa myös kauraa, maissia ja hernettä.
Karja on ulkona vuoden ympäri, mutta nuorimmaisilla yksilöillä on mahdollisuus vetäytyä halutessaan sisätiloihin.
Harald Hampurilaisen, Pluton ja Lassen on turha haaveilla katosta päänsä päällä.
Tilan toiminnan laajentumisesta kielii pihan perukoille rakenteilla oleva pihatto.
Carlsson kertoo, että suuri osa lihasta ostetaan suoraan tilalta. Viime viikonlopun sadonkorjuujuhlissa kylmälaarit myytiin vauhdilla tyhjiksi.
Sisäfilee vaihtoi omistajaa 49 eurolla kilo. Tarjolla oli myös jauhelihaa, osso buccoa, makkaraa ja pihvejä kaikista mahdollisista ruhonosista.
Haddnäs Gård myy myös vasikoita ja lihaa Manner-Suomeen Osuuskunta Pohjanmaan lihan kautta. Tila kuuluu myös netissä toimivaan Reko-ketjuun, jonka kautta asiakas voi tilata kätevästi lähiruokaa.
Carlssonin mukaan pihvikarjatiloilla pyyhkii suhteellisen hyvin. Ahvenanmaalaiset kuluttajat arvostavat lähellä tuotettua, ekologista lihaa ja ovat valmiita maksamaan siitä.
Haddnäs Gård on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1890.
Carlsson kuvailee ajautuneensa jatkajaksi. Nuorena valinta ei ollut suinkaan itsestään selvä.
Kokonaisuuteen kuuluu 180 hehtaaria metsää. Carlssonin mukaan puulle on ollut kiitettävästi kysyntää. Jatkosta on vaikea sanoa, sillä ahvenanmaalaiset puuta ostavat tahot AB Skogen ja Carl Rundberg Ab ovat lyöneet hynttyyt yhteen. Hintakilpailun hiipumisen vaikutus jää nähtäväksi.
Carlsson kertoo, että tila tekee tiivistä yhteistyötä naapuritilojen kanssa, joiden tarjonta muodostaa kokonaisuuden. Esimerkiksi Haddnäs Gårdin metsästyssafareille osallistuvat voivat kätevästi yöpyä naapurissa.
Katja Lamminen
Kuluttajat arvostavat lähellä tuotettua, ekologista
lihaa
ja ovat
valmiita
maksamaan siitä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
