Parhaat laulajat tulevat Pohjois-Suomen lestadiolaisalueilta, sanoo Jaakko Ryhänen – Tuoreen lehmänmaidon ja navetan tuoksu leijui salissa, kun mestaribasso kiersi kirkonkyliä

Jaakko Ryhäsestä tuntuu turhalta kouluttaa suomalaisia laulajia, kun Kansallisoopperassa ei ole enää solistikuntaa. "Kun talon nimi on Suomen Kansallisooppera, kyllä valtaosan esiintyjistä pitäisi olla suomalaisia. Maailmankuulu basso on kuvattu Vantaalla vuonna 2016. Kuva: Heikki Saukkomaa

Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen on kotiutunut sairaalasta. Tamperelainen tähtibasso makasi kaksi kuukautta sängyssä, joten voimat ovat vähissä.

Ryhänen sai kävelylenkillä kivensirun vasempaan jalkaansa. Pieni haava osoittautui diabetesta sairastavalle laulajalle erittäin vakavaksi.

"Pahimpana uhkana oli jalan amputoiminen, mutta koipi on onneksi tallella. Lääkärit ovat antaneet toiveita, että Ryhänen menee vielä lenkkipolulle. Ehkä ei niin kovaa, mutta kulkee kumminkin."

Jalkavaivojen keskelle mahtuu myös iloisia uutisia. Toimittaja Raiko Häyrinen on kirjoittanut 75-vuotiaasta oopperalaulajasta vetävän elämäkerran

Ryhänen vastusteli vuosia muistelmien tekemistä: ketä kiinnostaa, ura ei ole vielä ohi, eivätkä jutut ole painokelpoisia. Tytär Hanna Ryhänen ja oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano saivat lopulta mielen muuttumaan.

Jaakko Ryhäsen yksinhuoltajaäiti Kaija oli laulunharrastaja, jolla oli harvinaisen kaunis sopraanoääni. Jaakko eli musikaalisen lapsuuden.

Tampereen tuomiokirkon Kuorossa Ryhänen tutustui myös tulevaan vaimoonsa Sirpaan – avioliittoa on takana yli 50 vuotta.

"Olen räiskähteleväinen luonne, ja vaimo on hyvin tasainen. 50 vuodesta minä olen ollut 25 vuotta työmatkoilla. Se oli yhtä honeymoonia, kun palaisin reissusta kotiin", mies naurahtaa.

Alkujaan laulaminen oli vain harrastus. Koulun opinto-ohjaaja neuvoi: "Kun sinä Ryhänen et ole erikoisen hyvä missään, sinusta voisi tulla hyvä kansakoulunopettaja". Nuorukainen hakeutui opettajaseminaariin.

Valmistuttuaan hän viihtyi Ylöjärvellä tarkkailuluokan opettajana, kunnes kohtalo puuttui peliin 1972. Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestari Jussi Jalas tarvitsi puuttuvan basson Richard Wagnerin Reininkultaan.

Jaakko Ryhänen oli aiemmin opiskellut musiikkia Päijät-Hämeen konservatoriossa, jonka rehtorina toiminut Aarne Hemming suositteli häntä Jalakselle.

Vuonna 1975 opettajan ammatti jäi lopullisesti, kun Ryhänen kiinnitettiin Kansallisoopperan solistiksi. Sitä kiinnitystä kesti eläkkeelle jäämiseen saakka 2001.

Ryhänen on laulanut useita suuria bassorooleja ja vieraillut maailman tärkeimmissä oopperataloissa. Käänne tapahtui, kun hän paikkasi vuonna 1983 Kansallisoopperan vierailulla New Yorkin Metropolitan-oopperassa Martti Talvelaa Ruotsalaisen Paavona.

"Tuurasin yhtä maailman suurinta bassoa ja selvisin kohtuullisesti. Sen jälkeen johtavat oopperatalot avautuivat minulle ilman koelaulua."

Kirjassaan hän kuvaa rehevästi pitkän oopperauransa sattumuksia. Milanon La Scalassa ennen esitystä pukuhuoneeseen tuli pikkuinen mies. "Signor Ryhänen, mitä maksatte, että teille ei buuata, vaan huudetaan bravo?"

Tilanteeseen varautunut Ryhänen antoi claquestalle eli maksettujen suosionosoitusten päällikölle Tapio Wirkkalan kauniin Finlandia-vodkapullon ja säästyi buuauksilta.

"Tarinan mukaan Talvelta Martilta kysyttiin myös, millä hinnalla ostatte bravo-huutoja. Martti oli nostanut miehen seinälle ja sanonut, että huudatte ja huudatte henkenne edestä."

Ryhänen on kiertänyt lähes kaikki Suomen kirkonkylät kirkko-, koulu- ja viihdemusiikkikonserteissa. Erityisen tiiviisti hän on tehnyt kiertueita muusikko Seppo Hovin kanssa.

Ei pidä odottaa, että yleisö tulee Helsinkiin Kansallisoopperaan, vaan Ryhäsen mielestä klassinen musiikki pitää viedä kansan keskelle. Antoisimmat konserttimuistot sijoittuvat 1980-luvulla.

"Teimme päivällä koulukeikkoja ja ilta päättyi suomalaisen musiikin konserttiin seuraintalolla. Isännät ja emännät tulivat paikalle suoraan iltalypsyltä punaposkisina. Tuoreen lehmänmaidon ja navetan haju leijui salissa. Yleisö suorastaan imi musiikkia."

Dalandia esittävä Jaakko Ryhänen Wagnerin Lentävä hollantilainen -oopperan harjoituksissa Savonlinnan Oopperajuhlilla heinäkuussa vuonna 2008. Kuva: Timo Seppäläinen

Oopperalaulaja on toiminut myös yli 30 vuotta laulupedagogina. Hän odottaa kovasti, että saisi jatkaa nuorten ammattilaisten opettamista jo maaliskuussa.

Maailmankuulun oopperalaulajan ääni on ikäisekseen hyvin säilynyt. Se johtuu osaksi geeniperimästä. Lisäksi hän kiittelee erinomaisia opettajiaan, jotka opastivat oikean äänentuottamisen tekniikan.

Ryhänen ei laulanut yhtään roolia oopperan lavalla ennen kuin oli käynyt teoksen läpi opettajan kanssa.

"Eihän huippu-urheilijakaan työskentele ilman loistavaa valmentajaa. Laulaja saattaa rikkoa instrumenttinsa, jos esittää liian aikaisin dramaattisia rooleja. Fazerilta ei voi ostaa uusia äänihuulia. Niitä voidaan laserilla käsitellä, mutta siinä on vaaransa."

Jaakko Ryhäsen mukaan ammattilaulajaksi tullakseen ihmisellä on oltava poikkeuksellisen hyvä äänimateriaali. Toisena kriteerinä tulee musikaalisuus ja kolmantena hippunen älyä.

Opettajan pitää uskaltaa olla rehellinen oppilaalleen.

"Saatan sanoa oppilaalle: 'sinulla on oikein kaunis ääni ja musikaalisuus riittää. Kehottaisin opiskelemaan muuta ja pitämään laulun rakkaana harrastuksena'. Se on kova pala, mutta on väärin antaa turhia toiveita nuorelle ihmiselle."

Ryhäsestä tuntuu turhalta kouluttaa suomalaisia laulajia, kun Kansallisoopperassa ei ole enää solistikuntaa. Vanhassa oopperatalossa kaikki suuret teokset tehtiin pääosin omin voimin.

"Nykyään Kansallisoopperassa käytetään tavattoman paljon ulkomaisia vierailijoita. Kun talon nimi on Suomen Kansallisooppera, kyllä valtaosan esiintyjistä pitäisi olla suomalaisia."

Lahjakkaiden kotimaisten oopperalaulajien on mentävä esimerkiksi Saksan markkinoille, jonne pyrkii lentokoneittain laulajia päivässä, tai vaihdettava ammattia.

Suomesta tulee vähemmän laulajia kuin Ryhäsen nuoruudessa, mikä johtuu populaarimusiikin muuttumisesta.

"Me matkimme lapsena Olavi Virtaa ja muita oikeita laulajia. Lauloimme koulussa täysijännitteisesti, mutta nyt lapsille ei kehity rytmitajua ja sävelkorvaa. Se on sääli."

Jaakko Ryhäsen mukaan parhaat laulajat tulevat Pohjois-Suomen lestadiolaisalueilta, koska siellä lapsesta saakka veisataan virsiä.

"Rakastin lapsena Tapio Rautavaaran ääntä, kappaleissa oli aina melodia ja tarina. Nykyään kuka tahansa voi ruveta laulajaksi. Lauletaan pikkutytön äänellä, vähissä vaatteissa ja pimputetaan samaa rytmiä. Vanhan on vaikea ymmärtää."

Jaakko Ryhänen iloitsee, että on saanut kokea uskomattoman antoisan elämän laulajana. Oopperan lavalle hän ei enää nouse.

Viimeiseksi esiintymiseksi jäi rooli seppä Högmanina Viimeisissä kiusauksissa Jyväskylän Oopperassa joulukuussa 2021. Sen sijaan konsertit Seppo Hovin kanssa saattavat vielä jatkua.

"Elämään kuuluu myös koettelemus jalan kanssa loppumetreillä. Mottoni on: 'Koskaan ei mene niin huonosti, etteikö vielä huonommin voisi mennä'. Tämä käy todeksi, kun katsoo monia kärsiviä ihmisiä Ukrainassa."

Jaakko Ryhäsen ääni on nyt luonnollisesti heikko.

"Tosin kun Suomi voitti jääkiekon olympiakultaa, lauloin sängyn pohjalta Maamme-laulun oktaavia alempaa. Koko sairaalan osasto kuuli sen."

JUTTUA MUOKATTU 13.3. KLO 10.44. Ryhänen paikkasi vuonna 1983 Kansallisoopperan vierailulla New Yorkin Metropolitan-oopperassa Martti Talvelaa Ruotsalaisen Paavona, ei Saarijärven Paavona.

Lue lisää:

Korona varasti Karita Mattilalta kokonaisen vuoden mutta sen ansiosta tähtisopraano löysi Suomen uudelleen: "Minulla oli ihanin uusi vuosi aikoihin!"

Video: Karita Mattila kajauttaa kansanlaulun MT:n haastattelussa: "Työmme on valaa toivoa – konsertin peruuntuminen on kuin isku palleaan"

Oopperajuhlien johtaja: "Yleisötapahtumia tarvitaan, että emme eristäydy kokonaan digimaailmaan"

• Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen syntyi Lempäälässä vuonna 1946.
• Koulutukseltaan kansakoulunopettaja Heinolan opettajaseminaarista 1971.
• Debyytti Kansallisoopperassa (Reininkulta) 1973. Kiinnitys Suomen Kansallisoopperan solistiksi 1975. Esiintynyt  kaikissa oopperakirjallisuuden keskeisissä bassorooleissa.
• Kansainvälinen ura alkoi 1983 New Yorkin Metropolitan-oopperassa (Paavo Ruotsalainen/Viimeiset kiusaukset). Vakinaisina vierailukohteina Euroopan suuret oopperatalot. Kiinnitettynä Wienin valtionoopperan solistikuntaan 1991–1998.
• Jäi eläkkeelle Kansallisoopperasta 2001. Viimeinen esiintyminen siellä 2011 (Sarastro Taikahuilu).
• Esittänyt myös viihdemusiikkia ja tehnyt paljon yhteistyötä pianisti-muusikko Seppo Hovin kanssa.
• Merkittävä ura laulupedagogina. Professorina Sibelius-Akatemiassa, professorina ja osaston johtajana Eestin musiikki- ja teatteriakatemian lauluosastolla Tallinnassa. Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja.
• Eestin musiikki- ja teatteriakatemian kunniatohtori. Perheeseen kuuluvat vaimo Sirpa ja tytär Hanna. Asuu Tampereella.
• Lähteenä käytetty: Raiko Häyrinen, Jaakko Ryhänen – Minun matkani, Docendo 2022, 246 sivua.