MT 100 vuotta sitten: Katovuosi edellyttää yhteen hiileen puhaltamista – vuoden 1924 kylvösiemen on turvattava yhteistuumin

Kuva: Kansallisarkisto

Ensi kevään kylvösiemen on turvattava.

Vakava vetoomus maanviljelijöihin.

Maamme pohjoisia ja erinäisiä muita osia kohdannut kato asettaa suuria vaatimuksia ja velvoituksia niille maanviljelijöille, joiden kevätviljat ovat hallalta säilyneet. […] Kylvösiemenkysymyksen järjestämisessäkin voivat valtio ja erilaiset yhtymät huomattavasti vaikuttaa. Mutta ehtona tämän siemenkysymyksen parhaalla mahdollisella tavalla järjestämiseen on kuitenkin se, että se osa maanviljelijäväestöstä, joka saa kylvökelpoista kevätviljojen siementä, jo syksystä lähtien pyrkii asiassa niin toimimaan, että katoalueen viljelijäin pellot eivät ensi keväänä jää kotimaista siementä vaille. […]

Tällöin on meneteltävä niin, että kylvökelpoista kevätviljaa ei syödä, eikä eläimille syötetä, -vaan varataan oman tarpeen ylijäämä muita viljelijöitä varten. Siihen kuuluu että viljan korjuu, kuivaus ja säilytys suoritetaan kaikella huolella ja tarkkuudella, jotta varastoitu siemenvilja ei säilytettäessä pilaannu, mikä sadekesän jälkeen helposti tapahtuu.

[…] On toivottava, että maanviljelijät, heidän järjestönsä ja osuuskuntansa ajoissa huomaavat, miten yleisetu vaatii menettelemään. […] On tärkeätä, että tämä käsitys tulee yleiseksi Suomen maanviljelijäin keskuudessa. Yleinen etu sitä vaatii.

”Satoisa” metsästysmatka

sattui hiljattain Pulkkilassa muutamille Piippolan ja Pulkkilan metsästäjille. Koirat kohtasivat jäniksen ja alkoivat sitä ajaa. Mutta jänis osuikin Niemen talon lammaslaumaan jolloin koirat luulivat lampaita jäniksiksi, ajaen koko laumaa ja ottaen kiinni minkä saivat. Miehet paikalle saavuttuaan löysivät lampaista 8 kappaletta henkitoreissaan metsässä makaamassa. Lampaat teurastettiin, kuten metsänriista ainakin, ja suurin koirista sai hengellään sovittaa erehdyksensä.