Maaseutukylässä perheineen asuva Saara Kässi-Jokinen pitää väestön voimallista keskittämistä suurimpiin kaupunkeihin turvallisuuspoliittisesti vahingollisena. Kuva: Petteri Kivimäki
"Meidän kylällä toteutuu kaikki se, mitä nuoret perheet tarvitsevat” – keuruulainen paikallispoliitikko pitäisi koko Suomen asuttuna turvallisuussyistä
Keuruulainen maatalousyrittäjä, äiti ja paikallispoliitikko Saara Kässi-Jokinen kuvailee käsillä olevaa maatalouskriisiä järkyttävän vaikeaksi ja Euroopan turvallisuustilannetta dystopiseksi.Keuruu
Saara Kässi-Jokinen (kesk.) viljelee kaalia, hernettä ja härkäpapua miehensä Niko Jokisen kanssa Keuruun Riihossa. Kuva: Petteri KivimäkiKun Keuruun Riihossa asuva maatalousyrittäjä, paikallispoliitikko ja kolmen pienen lapsen äiti Saara Kässi-Jokinen kertoo arjestaan Taatilan maatilalla sekä luottamustoimistaan, alkaa vähän hengästyttää.
Yhdessä miehensä Niko Jokisen kanssa hän pyörittää 4-vuotiaiden kaksosten ja 9-vuotiaan esikoisen perhettä sekä maatilaa, jonka pääasiallisena tuotantosuuntana on kaalinviljely.
”Tilalla on monta tukijalkaa. Kaalia on viitisen hehtaaria, hernettä ja härkäpapua noin kymmenen ja viljaa kasvaa 30 hehtaarin alalla. Metsää on 50 hehtaaria”, Kässi-Jokinen käy läpi tilan tunnuslukuja.
Niko Jokinen tekee koneurakointia ja tilalla on myös varaosaliiketoimintaa sekä elintarvikkeiden jatkojalostamista. Kasvihuoneessa kasvatetaan vähän mansikkaa.
”Olemme tulleet siihen tulokseen, että tällä tavoin hajautamme liiketoiminnan riskiä. Jos vaikkapa jollain pellolla menee sato täysin pilalle, ei se vielä kaada kokonaisuutta.”
Päällä olevaa maatalouden kriisiä Kässi-Jokinen kuvailee hyvin vaikeaksi.
”Maatalousyrittäjänä tilanne on aivan järkyttävä. Öljyn hinnan nousu, lannoitekaupan tilanne ja sähkön kallistuminen kaikki luovat tosi suurta epävarmuutta. Ja eläintiloillahan on vieläkin vaikeampaa kuin kasvitiloilla.”
Hän toivoo, että maatalouden kannattavuuskriisiin löytyisi myös vastauksia.
”Tässä maassa on paljon minua viisaampia ihmisiä miettimässä näitä kysymyksiä. Mutta onhan se selvää, ettei asia pelkästään tukipaketeilla voi ratketa. Alalle on pakko tulla jotain pysyvämpää muutosta”, viljelijä pohtii.
Sellaisia asioita, joita ennen piti etäisinä ja melkein mahdottomina, joutuu nyt käsittelemään päivittäin.
Kuka?
Saara Kässi-Jokinen on 37-vuotias Keuruun kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja.
Keski-Suomen maakuntavaltuuston ja hyvinvointialuevaltuuston jäsen.
Maatalousyrittäjä ja kolmen lapsen äiti.
Asuu Riihon kylässä 25 kilometrin päässä Keuruun keskustaajamasta.
Riihon kylä sijaitsee Keski-Suomen puolella lähellä Pirkanmaan maakuntarajaa. Haapamäen taajamaan on matkaa seitsemän kilometriä ja Keuruun keskustaan 25 kilometriä.
Kässi-Jokinen kehuu estoitta kotikyläänsä.
”Tämä on pieni mutta elävä maaseutukylä, jossa asuu paljon lapsiperheitä. Lapsia on syntynyt viime vuosina niin paljon, että viimeksi näissä luvuissa oltiin 1980-luvulla. Lähellä on paljon kivoja naapureita, joilla on samanikäisiä lapsia.”
Jos 250 asukkaan kylällä olisi vielä oma koulu, riittäisi oppilasmäärä siihen. Nyt kuljetaan opintiellä Haapamäellä, jossa lapset voivat olla eskarista ysiluokan loppuun.
”Haapamäen palvelutaso on hyvä. On kauppa, apteekki, kirjasto, kuntosali ja elokuvateatteri. Tänne on muuttanut perheitä, jotka kiittelevät lähipalveluita. Meidän kylällä toteutuu kaikki se, mitä nuoret perheet tarvitsevat”, hän korostaa.
”On tilaa ja luonto on lähellä. Ja meillä päin asuntojen hinnat ovat hyvin edullisia.”
Keuruun vahvuudeksi hän nimeää maantieteellisen sijainnin lähellä Tamperetta ja Jyväskylää.
”Lähijunayhteydet ovat tärkeitä ja niitä olisi syytä kehittää lisää. Erityisen olennaista olisi uudistaa junakalustoa.”
Kässi-Jokinen näkee koronaviruspandemian käänteenä, joka sai maaseudun näyttämään entistä houkuttelevampana muuttokohteena ja asumispaikkana.
”On mielenkiintoista nähdä, miten pysyväksi muutos jää. Mutta ilman muuta maaseudun kyliin kautta Suomen mahtuisi paljon enemmänkin lapsiperheitä.”
Kallistuvat energiakustannukset puhuttavat ihmisiä Keuruun sivukylillä.
”Sähkön hinta, energian hinta, polttoaineen hinta. Kyllä niistä paljon puhutaan kylillä. Mutta myös tuulivoima ja petopolitiikka ovat yleisiä puheenaiheita.”
Keuruulle suunnitellaan rakennettavaksi tuulivoimapuistoja. Hankkeilla on paikallisesti jonkin verran vastustusta.
”Tuulivoiman kannattajiakin on, mutta erityisesti vastustajat ovat olleet äänessä ja myös yhteydessä. Itse suhtaudun tuulivoimaan maltillisen kriittisesti. Siinä voi olla hyviä puolia energiantuotannon ja kuntatalouden kannalta, mutta kyllä osa kritiikistä on varsin hyvin perusteltua.”
Kässi-Jokinen saa osakseen tavallista enemmän kuntalaispalautetta, sillä hän on Keuruun kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja. Tie luottamustoimeen on kulkenut kaksien seurakuntavaalien ja kolmien kuntavaalien kautta. Valituksi nainen on tullut joka kerta.
”Vuonna 2008 lähdin ehdolle seurakuntavaaleihin, kun paikallisista keskustanaisista lähestyttiin ja pyydettiin. Ajattelin, että ainakin tässä samalla tutustuu paikallisiin ihmisiin, kun olin silloin vielä aika uusi asukas paikkakunnalla.”
Yhteiskunnallinen valveutuneisuus on kuitenkin peräisin jo lapsuudenkodista Uuraisilta.
”Isomummoni oli aikanaan kirkkovaltuustossa ja myös kunnallisessa vaikuttamisessa mukana, kuten myös pappa. Äiti on edelleen mukana kuntapolitiikassa Uuraisilla ja isä on ollut aktiivinen osuuskaupan puolella”, Kässi-Jokinen kertoo.
”Kyllähän keskustalaisuus meillä kulkee suvun perintönä. Mutta tyytyväinen olen ollut henkilökohtaisesti puoluevalintaani.”
Kässi-Jokinen kertoo harrastavansa satunnaisesti leipomista ja tuo maistuvaa hapanjuurileipää pöytään.
”Leipominen on siitä hyvä harrastus, että lopputulos on sitä parempi, mitä huolellisemmin malttaa rakentaa sitä pohjaa ja juurta. Ajattelen keskustan politiikasta vähän samalla tavalla. Ehkäpä sitä pohjaa pitäisi jaksaa nyt rakentaa huolellisemmin.”
”Ilman muuta maaseudun kyliin mahtuisi paljon enemmänkin lapsiperheitä.”
Kuntapolitiikan lisäksi Kässi-Jokinen on mukana Keski-Suomen maakuntavaltuustossa sekä uudessa hyvinvointialuevaltuustossa, johon tuli valituksi tammikuun 2022 aluevaaleissa.
”Kyllähän siitä on hyötyä myös maakuntatasolla ja hyvinvointialuevaltuustossa toimiessa, että tuntee asiat kuntatasolla.”
Eduskuntavaaleihin keuruulainen ei lähde ehdolle.
”Kysytty on, mutta kyllä vastaus on kielteinen. Olen jo nyt mukana niin monella hallinnon tasolla, että se riittää yhdelle ihmiselle. Ja pienet lapset ansaitsevat sen, että siellä kotona on äiti keittämässä aamulla puuroa ja ottamassa vastaan koulusta tulijoita.”
Tärkeäksi poliittiseksi tavoitteekseen hän nostaa palveluiden turvaamisen maakunnan reuna-alueilla.
”Ei ole järkevää kehitystä pakata, melkein pakkomuuttaa väestöä Helsinkiin ja Tampereelle. Keski-Suomessakin täytyy kehittää muutakin kuin Jyväskylää. Sillä, että Suomi pidetään kauttaaltaan asuttuna, on myös turvallisuuspoliittista merkitystä.”
Kun keskustelu kääntyy turvallisuuspolitiikkaan, keuruulainen vakavoituu. Tilannetta Euroopassa Kässi-Jokinen luonnehtii dystopiseksi.
”Meillä oli kotona vuosia tapana pitää radio päällä arkipuuhien taustalla. Se muuttui koronan myötä. Kun ensin tuli korona ja sitten sota Ukrainaan, on sitä halunnut suojata lapsiaan ja myös ottaa itselle vähän taukoa, ettei koko ajan altistu katastrofiuutisille.”
Radio vaimeni tuvassa, mutta maailman meno ahdistaa.
”Sellaisia asioita, joita ennen piti etäisinä ja melkein mahdottomina, joutuu nyt käsittelemään päivittäin. Kun hain lapselle apteekista lääkkeitä, niin ostin samalla joditabletteja. Siinä sitten naureskelin hermostuneesti apteekkarin kanssa, että toivottavasti näitä ei tarvitse käyttää.”
Eduskuntavaaleihin ehdolle lähteminen ei innosta tällä hetkellä keskustalaista kunnallispoliitikkoa. Hänelle tärkeämpää on olla vastassa lapsiaan, kun he tulevat koulusta. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
