Taiteilija Jani Leinosen mielestä viljelijä on kapitalistin orja – Suuryrityksiä kritisoiva seinämaalaus syntyy Hyvinkäälle

Jani Leinonen näyttää, millainen teos Hyvinkään Sillankorvankadulle valmistuu. Kuva: Jaana Kankaanpää

Australialainen taiteilija Guido van Helten maalaa Hämeenlinnassa sijaitseviin Kantolan viljasiiloihin Pohjoismaiden suurimman muraalin. 56 metrin korkuisessa teoksessa esiintyy paikallisia ihmisiä. Kuva: Upeart

Eero Lampinen sai kunnian kuvittaa koulurakennuksen päätyseinän Kemissä. Kuva: Upeart

Seinämaalaus viimeistellään spraymaaleilla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Taiteilija Jani Leinonen hölskyttää spraypulloa oranssin sadetakin hiha heiluen. Syksyn sateet eivät luomisvimmaa hillitse.

Viimeksi Leinonen on toteuttanut itseään spraymaaleilla teininä vähemmän luvallisissa merkeissä. Varhaiset teokset on jo aikaa sitten putsattu Hyvinkään siltojen alta.

Tällä kertaa taiteilija on varta vasten kutsuttu heilumaan synnyinkaupunkiinsa spraypullo hyppysissään. Teoksen tilaajat tosin eivät tienneet, että Leinonen on Hyvinkäältä, ”pellon reunalta” kotoisin.

Päivänvalon on näkemässä 55 metriä pitkä muraali, joka ohikulkijoiden iloksi koristaa synkkää betoniseinämää autotien ja junaradan varrella. Teos on osa valtakunnallista Upea17-taidefestivaalia, jonka ansiosta Suomi saa 20 uutta seinämaalausta. Muraalien sijainnit ja taiteilijat löytyvät festivaalien verkkosivuilta.

Paikalle on rientänyt myös talkooväkeä. Tutuista ja tuntemattomasta koostuva kolmen kopla maalaa teloilla teoksen pohjaa.

Jättimäisistä, riemunkirjavista kirjaimista alkaa hahmottua teksti: ”Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”

Leinonen on käyttänyt lempirunoaan teoksissaan ennenkin. Värssy on runoilija Aaro Hellaakosken kynästä.

Aiempien teosten tyyliin sanat muodostuvat tunnettujen firmojen logoista, tällä kertaa suomalaisista. Mukana ovat Valio, Koff, Alepa, Kone, ABC-asemat ja moni muu. Leinonen painottaa, että yritykset valikoituivat visuaalisin perustein, eikä hänellä ole sinällään niitä vastaan mitään.

Toisaalta hän ajattelee, ettei yksikään suuryritys tee ympäristön ja ihmisten eteen mitään hyvää, ellei laki pakota. Firmojen eettisyyden vahtikoirana toimii suomalainen järjestö Finnwatch, mutta Leinosen mielestä yhteiskunnan pitäisi järjestää eettisen poliisin pesti itse.

Nyt vahti puuttuu kotimaan rajojen sisältä, sillä Finnwatch tarkkailee suomalaisten ja Suomeen vahvasti sidoksissa olevien yritysten toimintaa kehitysmaissa.

Vasemmalla viihtyvä Leinonen on tunnettu yhteiskuntakriittisistä, kapitalismia vastustavista teoksistaan.

Yksi tunnetuimmista tempauksista oli Ronald Mc Donald -patsaan varastaminen hampurilaisravintolasta vuonna 2012. Taiteilija kavereineen tuhosi muovisen pellepatsaan kritisoidakseen pikaruokaketjun etiikkaa ja tuotteiden alkuperää. Teosta ropsahti joukolle 60 päiväsakkoa.

Tunnettu on myös kokoelma Elovena-kaurahiutalepakkauksia, joissa vaaleakutrinen Suomi-tyttö onkin verhottu burkaan, keikistelee bikineissä tai heiluttelee sateenkaarilippua.

Leinosen töitä on ollut laajalti esillä muun muassa nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä. Hyvinkään muraali on taiteilijan ensimmäinen ulkoilmateos.

Leinonen kritisoi taiteellaan sitä, että rahan annetaan pyörittää yhteiskuntaa. Tärkeitä palveluja kilpailutetaan säästöt silmissä vilkkuen. Erityisesti taiteilijan mieltä kirpaisee köyhien kohtelu ja kohtuuton verotus. Hänen mielestään hallituksen politiikka on eriarvoistavaa.

Yritysmaailman puolella Leinosta kismittävät markkinoita dominoivat jättiyhtiöt.

”Suomessa on paljon monopoleja, joilla on liikaa valtaa.”

Leinonen heittää esimerkiksi ruokaketjun toimijat, jotka vetävät välistä leijonanosan. ”Tuottaja on täysi kapitalistin orja.”

Jotta raha kulkisi suoremmin tuottajille, kuluttajien kannattaisi Leinosen mielestä asioida lähiruokaringeissä ja vaihtoehtoisissa, pienemmissä puodeissa.

Koko kapitalistiselle talousjärjestelmälle löytyisi Leinosen mielestä parempia vaihtoehtoja demokraattisen sosialismin puolelta. Ihanne olisi kansanvalta, jossa päätöksenteko olisi pilkottu pienille alueille.

”Edelleen ajatellaan, ettei kansa ole tarpeeksi sivistynyttä päättämään omista asioistaan.”

Leinosen mielestä valkoisella heteromiehellä on yhä liikuttavan helpot oltavat Suomessa. Nillitystä on joukon keskuudesta toki kuulunut, kun naiset ovat saaneet lisää oikeuksia ja valtaa ja jopa maahanmuuttajat on päästetty hetkittäin ääneen.

Kuin pisteeksi puheenvuoronsa päälle Leinonen helistää spraypulloaan ja kyykistyy muurin juurelle. Alepan logosta alkaa muodostua sana vapaa.