Akvaarion Hauki-tyttö tuntee hoitajansa mutta suostuu syömään vain yhtä kalalajia – näin vanhaksi se voi elää

Hauki on Suomen kalalajeista ahnain petokala. Haukia esiintyy kaikenlaisissa vesistöissä ja kaikkialla Suomessa. Suomen suurin hauki on painanut lähes 19 kiloa. Kuva: Sari Saukkonen

Hauki-tyttö tuli Maretariumiin Kotkaan syksyllä 2019. Se on iältään vasta pikkuneiti, vaikka onkin kooltaan iso. Reilun puolen kiloisesta sintistä on kehittynyt seitsemän kiloa painava ja 95 senttiä pitkä vonkale.

Elinpäiviä hauella voi olla edessään vielä lukuisia, sillä hauki voi akvaario-oloissa elää jopa 40-vuotiaaksi.

Jo pienenä kalanpoikasena Hauki oli aivan itsensä näköinen: torpedomainen, tasasoukka, suurisuinen kala, jonka selkäevä on selän takaosassa, kertoo Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

Hauki-tytön hoitajat, Maretariumin akvaristit Riina Vainio, Mea Uski ja Teemu Lakka osaavat kommunikoida hoidokkinsa kanssa ja ymmärtävät toisiaan. Mean mukaan Hauki-tyttö tunnistaa hänet, tulipa hän altaan lähelle työvaatteissaan tai vapaa-ajan asussa. Jos Mea juttelee Hauelle, tämä uiskentelee heti altaan toisesta päästä ikkunan ääreen uteliaana kuuntelemaan, mitä emännällä on kerrottavana.

”Hauki-tyttö ei ole ronkeli juttujen suhteen”, Mea on huomannut.

Mea osaa tulkita, milloin Hauki-tyttö on nälkäinen. ”Se tuijottaa hoitajaansa silmiin ja sen jälkeen käy lyhyesti altaan yläosissa, missä ruokinta tapahtuu, ja tulee takaisin katsomaan hoitajaansa ja ilmoittamaan, että olisi ruoka-aika.”

Akvaristi-Riina kertoo puolestaan, että jos Hauki-tytölle näyttää ruokasilakkaa ikkunan takaa, Hauki ilmoittaa uimalla ruokintapaikalle, että se haluaa ruokaa.

Usein akvaario-oloissa kalat saavuttavat pidemmän eliniän kuin luonnossa, joten akvaristien Riina Vainion (vas.), Mea Uskin ja Hauki-tytön yhteisiä aamuja ja työpäiviä on vielä runsaasti luvassa. Kuva: Sari Saukkonen

Vaikka Hauki ei ole valikoiva juttujen suhteen, niin ruuan kanssa on toisin. Hauki-tytölle kelpaa vain tietty kala.

”Sille ei kelpaa ahven, ei särki, ei siika, ei kilohaili. Täytyy olla tuoreena pakastettu silakka, joka tarjoillaan heti sulamisen jälkeen. Jos lahna ehtii ensin koskettaa silakkaa, hauki ei sitä silakkaa enää halua”, Riina tietää.

Joskus akvaristin on sukellettava huoltotoimiin hauen altaaseen. Ensimmäisellä sukelluskerralla Hauki-tyttö ilmaisi selvästi, ettei se pidä vierailijoista, mutta nyttemmin vierailut ovat sille ihan ookoo.

Kun akvaristi-sukeltaja Teemu Lakka asensi altaaseen ankerias-live-kameraa, Hauki-tyttö seurasi touhua tiiviisti vieressä. Mutta kun Teemu erään kerran sukelsi altaaseen harjaamaan ikkunoita, Hauki-tyttö asettui esteeksi, kun ei tiennyt, mitä tässä tehdään. Teemu kehotti pienellä käden liikkeellä Hauki-tyttöä uimaan toiseen suuntaan, ja nyt homma onnistui. Hauki totteli.

Hauki-tytön kanssa samassa altaassa uiskentelee lahnoja ja ankeriaita. Hauki ei oikein tykkää, jos lahnat kiusaavat sitä uimalla liian lähelle. Mutta ankeriaita Hauki arvostaa – onhan yksi niistä jopa kypsyttänyt mätimunat tässä altaassa Sargissomeren sijaan. Tapahtuma oli maailmanuutinen.

Haukialtaan vieressä Maretariumissa on ympyräikkunainen allas, jossa uiskentelee säyneitä, turpia, valkoevätöröjä ja sieraintokkoja. Kun tämän altaan valo syttyy aamulla ensimmäisenä, niin Hauki-tyttö löytyy usein tarkkailemassa naapurialtaan puuhia.