Eläimet tekevät vaikeistakin ajoista helpompia – Niilasta tuli päiväkahvisonni

Pihalehmät Onna ja Niila ovat Anttilan tilan arjessa mukana. Niila kuohittiin syksyllä, joten se on nykyisin härkä. Kuva: Toni Anttila

Anttilan tilalle on hankittu erirotuisia vasikoita. Kuvassa jersey. Kuva: Toni Anttilan albumi

Tänään tiistaina vietetään ystävänpäivää, mutta ystävät ovat tärkeitä aina. Ystävyyssuhteilla on tutkitusti suuri merkitys paitsi henkisen hyvinvoinnin, myös fyysisen terveyden kannalta.

Ihmisen läheisin ystävä löytyy useimmiten toisesta ihmisestä, mutta iloa saa myös nelijalkaisista. Itsepäinen lapinlehmä Ouna ilahdutti monia seikkailuillaan. Kauimmaiset fanit tulivat tapaamaan sitä Hämeenkyröstä. Ouna kuljeskeli pienen Niila-vasikkansa kanssa Anttilan tilan pihapiirissä Kaustisella.

Ounan tarina päättyi kuitenkin traagisesti: se menehtyi yllättäen viime elokuussa. Varaäidin roolin otti Onna-sisko.

Nyt Onnalle on tiedossa perheenlisäystä: se on tiineenä psk Pelson Unarista. "Tärppäsi heti ensimmäisestä yrittämästä. Toukokuun lopussa pitäisi poikia", isäntä Toni Anttila kertoo.

Niilasta on talven mittaan varttunut vanttera kölli. Se on jo melkein 350-kiloinen. Jotta Niila voisi jatkaa pihassa tallustelua ilman vaaraa, sonnipojasta piti tehdä härkä.

Anttila on huomannut, että kuohitsemisen myötä Niila on rauhoittunut: Vaikka se edelleen käy haistelemassa lehmien takapuolia navetassa, ykkössijalla on ruoka. "Niilasta on tullut päiväkahvisonni. Se on rauhallinen ja hellyydenkipeä."

Korvaukseksi miehuuden menettämisestä Anttila askarteli Niilalle miesten vyöstä niittipannan. "Salmiakkikuviota nykynuorison tyyliin."

Anttilan tilalle on etsitty talven mittaan erirotuisia vasikoita. Nyt erirotuisia vasikoita on kymmenkunta. Mukana on blondie-holstein-risteytystä, mustaa angusta ja jerseytä. Osa on matkannut tilalle kaustislaisittain jopa auton vänkärillä, eli pelkääjän paikalla. Irlannista on tilattu musta-valkoisen gallowayn siementä.

Rasvaista maitoa lypsävä jersey on rotuna kuulemma pahapäinen, mutta se jää nähtäväksi, Anttila pohtii.

Tulokkaille on tekeillä aitaus tuvan ja maantien väliin omenatarhaan. Vasikoiden värisuoran hankinnan syynä ei ole mitään sen ylevämpää kuin silmänruoka ja oma ilo.

"Aika on nyt sen verran ankea, että taustalla on se niin sanottu good fiilis."

Ilmiössä ei ole mitään uutta: monelta tilalta löytyy hauskan ulkomuodon tai persoonan vuoksi pidetty eläin. Kun taloudellinen tilanne kiristyy, aihetta iloon kaivataan todennäköisesti entistä enemmän.

Anttilan tilalla ystävänpäivää ei kuitenkaan vietetä. "Tilanne on pikemminkin päinvastainen, sillä kaksi lehmää lähti juuri teuraaksi."

Anttilan tilalle lehmät ovat enemmän kuin maidontuottajia. Niistä on myös iloa ja seuraa. MT kysyykin ystävänpäivän kunniaksi lukijoilleen läheisistä ystävistä. Kuka tai mikä sinulle tuottaa iloa ystävänpäivänä? Löytyykö ystävä navetasta, tallista - vai kenties metsästä? Vaihtoehdot löytyvät alta.