Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

Yksittäinen humala ei PEthiä nosta, jos ihminen nauttii alkoholia satunnaisesti, vaan testi mittaa nimenomaan runsasta alkoholinkäyttöä usean viikon ajalta. Kuva: Carolina Husu

Ihmisen on usein helpompi hörppiä prosenttijuomia kuin pitää kirjaa juoduista alkoholiannoksista. Elimistöltä juominen ei kuitenkaan jää huomaamatta.

Viime vuosina alkoholin suurkulutuksen toteamiseksi on yleistynyt fosfatidyylietanolin (PEthin) pitoisuuden mittaaminen verestä. Tutkimusta kutsutaan lyhyesti PEth-testiksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) oikeuskemia- ja erityispalveluyksikön ylilääkäri Margareeta Häkkinen muistelee kuulleensa PEth-testistä ensimmäistä kertaa 4–5 vuotta sitten. Testiä on viime vuosina otettu kiihtyvällä tahdilla käyttöön.

”Testi on erittäin hyvä ja tarkka alkoholin suurkulutuksen toteamiseen jo varhaisessa vaiheessa”, Häkkinen kertoo.

PEth-testin lahjomattomuus perustuu siihen, että fosfatidyylietanolia syntyy punasolujen solukalvoille vain, jos elimistössä on etanolia, eli alkoholijuomien sisältämää alkoholia. Mistään muusta syystä arvo ei merkittävästi kohoa.

PEth säilyy elimistössä huomattavan pitkään, sillä sen puoliintumisaika on noin neljä vuorokautta, eikä esimerkiksi ikä, sukupuoli tai kehon koostumus vaikuta siihen, millä tahdilla PEth elimistöstä poistuu.

Yksittäinen humala ei PEthiä nosta, jos ihminen nauttii alkoholia satunnaisesti, vaan testi mittaa nimenomaan runsasta alkoholinkäyttöä edeltävän 2–4 viikon ajalta.

Runsaalla alkoholinkäytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä keskimäärin viiden päivittäisen alkoholiannoksen nauttimista, mikä puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna tarkoittaa 60 grammaa alkoholia vuorokaudessa.

Häkkinen huomauttaa, että koska testi on tarkoitettu nimenomaan pitkään jatkuneen ja runsaan alkoholinkäytön tunnistamiseen, testin avulla ei pystytä tunnistamaan vähäisiä alkoholinkäyttömääriä henkilöiltä, jotka eivät saisi alkoholia nauttia, kuten alaikäisiltä tai raskaana olevilta.

PEth-testi mahdollistaa runsaaseen juomiseen havahtumisen jo ennen kuin maksa-arvot alkavat olla koholla, Häkkinen kertoo.

Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä jatkuva juominen altistaa lukuisille fyysisille ja psyykkisille sairauksille ja lisää tapaturmien ja jopa äkkikuoleman riskiä.

Lääketieteellisen aikakauskirjan Duodecimin (6/2021) mukaan yli 560 000 suomalaista käyttää alkoholia niin paljon, että pitkäaikaisten terveyshaittojen riski on suurentunut. Ongelma piilee siinä, että alkoholin suurkuluttajista lähes 60 prosenttia pitää itseään kohtuukäyttäjinä.

Syitä alkoholinkäytön määrän aliarviointiin on monia. Alkoholiriippuvuutta sairastava vähättelee juomisensa määrää herkästi, eikä niin sanottua sosiaalista juomista harrastava välttämättä edes huomaa alkoholinkäyttönsä todellista määrää, jos alkoholia tulee nautittua hieman joka aterialla.

Helsingin Sanomat (11.10.2023) nosti syksyllä esiin sen, miten eri tavalla yhteiskunnassamme suhtaudutaan esimerkiksi laatuviinien tai keskioluen nauttimiseen, minkä vuoksi luksusjuomia nauttiva saattaa pystyä pitämään juomisensa todellisen määrän piilossa pitkäänkin.

”Potilaallekin voi tulla yllätyksenä, millaisia tuloksia testi lopulta näyttää”, Häkkinen kertoo.

PEth-testillä on mahdollista tunnistaa runsas alkoholinkäyttö ylipäätään, mutta testiä voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa henkilön on pystyttävä osoittamaan, ettei alkoholinkäyttö ole liiallista. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen esimerkiksi ajokorttiseurannassa, työntekijän päihdeseurannassa tai elinsiirtojonossa.

”Aina, jos omasta tai läheisen alkoholin- tai muiden päihteiden käytöstä herää huoli, apua on syytä hakea”, Häkkinen muistuttaa.

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.