On uskallettava toivoa hyvää satoa – viljelijöiden kokemus koskee kaikkea muutakin elämää
Toivoon sisältyy näkymätön todellisuus, jossa Jumala vaikuttaa siunauksen ja johdatuksen kautta.
Ilmasto on muuttunut maanviljelijän kannalta oikukkaammaksi. Toivo hyvästä sadosta luo kuitenkin uskoa. Kuva: Giuseppe Russo/Pexels3.7.202210:00
Tulevaisuutta ei voi hallita, mutta siihen voi – ja siihen pitää – valmistautua. Suomen ilmastossa on aina pitänyt katsoa eteensä. Kun kaikki on tehty kevään ja kesän mittaan, voi iltojen pimetessä olla turvallisella mielellä. Talveksi riittää lämmintä ja leipää pöytään.
Vuodet ovat kuitenkin erilaisia, ja ilmasto on muuttunut oikukkaammaksi. Vaivannäkö voi mennä hukkaan. Silti on uskallettava toivoa. Ilman kylvöä ei tule satoakaan. ”Kyntäjän tulee kyntää ja puimamiehen puida siinä toivossa, että saa oman osuutensa” (1 Kor 9:10).
Tämä maanviljelijöiden kokemus koskee kaikkea muutakin elämää. Laskelmointi, varmistaminen ja tulevaisuuden pelko voivat johtaa siihen, että jäädään paikoilleen. Yritykset jäävät perustamatta ja lapset syntymättä.
On uskallettava heittäytyä toivon varaan. Toivon takana on Jumala, joka rakkaudessaan ylläpitää luomaansa elämää. ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1 Kor 13:13).
Toivo on kriiseissä tärkeä voimavara. Se nostaa syvältä uhkien keskeltä näkemään muita mahdollisuuksia. Toivoon sisältyy näkymätön todellisuus, jossa Jumala vaikuttaa siunauksen ja johdatuksen kautta. Henkisesti luovuttanut ei jaksa kamppailla, kun toivon säilyttänyt löytää vielä voimia jatkaa eteenpäin.
Toivo nostaa syvältä uhkien keskeltä näkemään muita mahdollisuuksia.
Uskon ja toivon ulottuvuus sisältyy henkiseen kriisinkestävyyteen. Urheilussa voitontahdolla on suuri merkitys lopputulokseen. Sinnikkyys on osoitus henkisestä lujuudesta. Se on kuitenkin harvinaistunut, kun yhteiskunta kannattelee elämäämme sen alusta loppuun – mikä toki on arvokas asia.
Silti palveluiden lisääminenkään ei tunnu poistavan pahoinvointia. Monelta puuttuu toivo paremmasta. Elämä avun varassa vie merkityksellisyyttä elämältä. Mahdollisimman monet olisi saatava siksi kiinni työn syrjään.
Sotilasmaailmassa henkinen kriisinkestävyys on yhä tärkeämpi osa varautumista. Resilienssin merkitys on ymmärretty samalla, kun sen haavoittuvuus nyky-yhteiskunnassa on tunnistettu. Maanpuolustustahtoa ja yhtenäisyyttä on vaalittava.
Mielipidevaikuttamisella vastustaja pyrkii laskemaan uskoa voiton mahdollisuuteen ja nujertamaan toivoa. Vastustaja yrittää jyrkentää jakolinjoja, kylvää eripuraa ja synnyttää vihaa. Sama koskee myös hengellistä elämää.
Jokaisella olisi oltava toivon näköala, johon voi katsoa. Suomalaisen rukouksen sanoin: ”Herramme, kirkasta meille, kasvosi laupiaat, niin että armosi alla, toivoa rohkaisemalla, kukkivat roudan maat. Vaivoissa näytä meille, kasvosi laupiaat” (virsi 584).
Kirjoittaja on Puolustusvoimien kenttäpiispa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
