Olympiakomitean puheenjohtaja haluaa, että Lahti muistetaan vastedes tästä vuodesta

Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio toivoo, että tämän vuoden MM-hiihdoista jää tuleville vuosille mukavaa muistettavaa. Lahtelaishotellin seinällä olevat mäkisukset eivät ole ihan tämän vuoden mallia. Kuva: Kari Salonen

Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio odottaa luottavaisena Lahden MM-hiihtojen tulevia kisapäiviä.

”Suomalaisilla on useimmissa lajeissa mahdollisuus vähintään kahdeksan joukkoon, useassa mitaleillekin. Vain mäkihypyssä ollaan aallonpohjassa pitkän menestyskauden jälkeen", Ritakallio arvioi torstaiaamuna.

Jo torstaina pistesijoille ehti kolme suomalaista: sprintissä Ristomatti Hakola loppukilpailun 6:s ja loppukilpailusta karsiutuneet Martti Jylhä miehissä 7:s ja Mari Laukkanen naisissa 8:s.

Yhtä paljon kuin suomalaisten menestystä Ritakallio toivoo kisojen onnistumista muutenkin.

”Muistetaan Lahti tämän jälkeen vuosiluvusta 2017. Että se oli hieno tapahtuma, jonne kannatti tulla.”

Ritakallio korostaa, että kyse on tapahtumakokonaisuudesta ja paikan päällä syntyvästä yhteisöllisyydestä. Ohjelmassa on paljon muutakin kuin itse kilpailut.

Viesti sisältää toiveen, että Lahti 2001 doping-käryineen viimein unohtuu.

”Edellisten Lahden kisojen vatvominen on väärin nykyisiä huippuja kohtaan. Jotkut heistä opettelivat silloin vasta kävelemään.”

Olympiakomitea ei tavoittele Suomelle vain kultaa ja kunniaa. Se on myös urheilu- ja liikuntajärjestöjen kattojärjestö.

”Olympiakomitealla on kaksi tehtävää, jotka ovat yhtä tärkeitä: saada suomalaiset liikkumaan enemmän ja huippu-­urheilijat menestymään.”

Urheilumenestys palvelee koko kansan liikuttamistavoitetta, Ritakallio uskoo. ”Urheilijat ovat innostavia esikuvia.”

Olympiakomitean vision mukaan Suomi on maailman liikkuvin kansa ja pohjoismaiden menestynein urheilumaa 2020.

Visio laadittiin ennen kuin Ritakallio aloitti Olympiakomiteassa viime joulukuun alussa, mutta se kelpaa hänelle.

”Aikataulullisesti se on tosin mahdoton tavoite. Pitää olla väli­tavoitteita.”

Matkaakin visioon on. Pistesijoilla mitattuna Suomi on ollut kesälajien arvokisoissa selvästi jäljessä Tanskaa ja Ruotsia, talvi­lajeissa Norjaa.

”Meidän pitää parantaa juoksua, jotta ohitamme ne.”

Ritakallio muistuttaa, että Olympiakomitea on katto­järjestö. Tärkein työ tehdään laji­liitoissa, seuroissa ja urheilijan–valmentaja-pareissa. Olympiakomitea kehittelee malleja, joilla sitä työtä autetaan. Tuloksia puheenjohtaja toivoo näkevänsä jo Lahdessa.

Olympiakomiteaa on arvosteltu puutteellisesta johtamisesta ja valtionapujen löyhästä käytöstä. Ritakallio ei selittele ennen häntä tapahtuneita, vaan lupaa tehdä nelivuotisen kautensa ajan määrätietoista työtä Olympia­komitean maineen parantamiseksi.

”Siihen, että minua kysyttiin ja minut valittiin, varmasti vaikutti, että haluttiin johtamiseen uutta näkemystä ja kokemusta.”

Ritakallio oli juuri ennen pyyntöä saanut valmiiksi väitöskirjan pankkien strategioista.

”Neljä vuotta tein sitä viikonloppuisin ja automatkoilla vaimon ajaessa. Sen jälkeen piti olla omaakin aikaa.”

Mieli muuttui, kun Ritakallio oli keskustellut ensin vaimon ja sitten työnantajan, eläkeyhtiö Ilmarisen puheenjohtajiston kanssa. Toimitusjohtaja sai luvan. Ilmarisessa katsottiin, että Olympiakomiteakin edistää yhtä eläkeyhtiön tavoitetta: saada kansa liikkumaan ja pysymään työkunnossa.

Urheilu on kuulunut Ritakallion elämään aina. Nuorena hän suunnisti ja juoksi keskimatkoja – ja hiihti ja ampumahiihti viesteissä vastapalveluksena omiin viestijuoksuihinsa värväämille kavereilleen.

Nykyiset liikuntaharrastukset ovat suunnistus, pitkien hiihtojen tapahtumat, tennis ja painonnosto.

Yksi vuosittainen kilpatavoitekin Ritakalliolla on: pääsy suunnistuksessa oman ikäsarjan MM-kilpailun finaaliin. Yrittäjiä on 250–300, finaaliin pääsee 80.

Paras sijoitus on ollut 27:s. Vaimo Maarit Ritakallio ylsi 17 vuotta sitten omassa sarjassaan kolmanneksi.

Uutisesta on korjattu yksi nimivirhe 24.2. kello 8:31. Sprintissä hiihti parhaiten Ristomatti Hakola.