Rukiissa on voimaa luultua enemmän
Monilla suomalaisilla on intohimoinen suhde rukiiseen ja ruisleipään. Heidän tarinoitaan voi lukea uuden tietokirjan Ruisvoimaa sivuilta, kirjan kirjoittaja Riitta Mustonen kertoo.
Maahengen kustantama teos julkistettiin keskiviikkona Helsingissä. Pääosa teksteistä on MT:n toimittajana työskentelevän Mustosen käsialaa. Hän on aiemmin kirjoittanut ja kääntänyt useita keittokirjoja.
”Rukiilla on nyt nostetta, koska sen terveysvaikutuksista on saatu uutta tutkimustietoa. Myös kotimaisen viljelyn eteen on tehty töitä.”
Suomessa on tänä vuonna pitkästä aikaa hyvät mahdollisuudet yltää rukiin omavaraisuuteen. Viimeksi yhtä hyvä tilanne oli 1992.
Täysjyvärukiissa on paljon muutakin terveellistä kuin kuitu, apulaisprofessori Kati Katina muistuttaa. Kuoressa on myös vitamiineja, mineraaleja, hivenaineita ja bioaktiivisia yhdisteitä.
Uusimman tutkimuksen ansiosta tiedetään esimerkiksi, että rukiilla voidaan ehkäistä kakkostyypin diabetesta ja edistää sydänterveyttä. Rukiin suosio voi Katinan mukaan kasvaa maailmalla nopeasti.
”Nouseva uhka on ylipaino, etenkin lasten riski lihomiselle on kasvanut. Koska ruis edistää kylläisyyden tunnetta, siitä voi tulla iso kansainvälinen myyntivaltti”, Katina veikkaa.
”Ruis revitään vielä käsistä. Se voi loppua koko Euroopasta.”
Kirjan tekijöihin kuuluu taikinajuureen parhaiten Suomessa perehtynyt leipomoasiantuntija Heikki Manner. Hän korostaa, että ikivanha tapa hapattaa taikina lisää ruisleivän terveellisyyttä.
”Hyvin monet terveelliset yhdisteet vapautuvat elimistön käyttöön vain hapattamalla.”
Myllyjen tarinat kertoo kirjassa Pekka Väisänen, maa- ja metsätalousministeriön viestintäjohtaja.
Hänet tunnetaan julkisuudessa myös Ruisveljien jäsenenä. Ruisveljet ovat testien avulla nostaneet esiin maan parhaiden ruisleipien tekijöitä.
Tarja Halla
Riitta Mustonen (toim.):
Ruisvoimaa. 177 sivua.
Maahenki.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
