Suviseurojen talkoohenki on hyvin yhteisöllinen, kehuu lapualainen viljelijä Pentti Haukkala: ”Tärkeä kohokohta vuodessa”

Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettävät Suviseurat ovat vanhoillislestadiolaiselle maanviljelijälle Pentti Haukkalalle jo 63:nnet. ”Vain kahdesti en ole päässyt paikalle. Saimme lähes aina lomittajan meille, jolloin minulla oli vuoden pisin loma, vajaan viikon pituinen.” Kuva: Johannes Tervo

Kauhavan lentokentällä pörrää viitisen traktoria. Yksi niistä, Valmet 705, on lapualaisen Pentti Haukkalan kalustoa. Hän on yksi Suviseurojen talkoolaisista, joita on paikalla aurinkoisena perjantaina reilut viitisenkymmentä.

Suviseurat pidetään kesä-heinäkuun vaihteessa Kauhavan lentokentällä.

Puuhaa Kauhavan lentokentällä riittää. On ajettava noin 1 000 kuutiota haketta asuntovaunualueelle. Ilman pellon reunoille ajettavaa haketta maa pöllyäisi ja tulisi liian märäksi.

Haukkala kuvailee ihmisten olevan iloisin mielen talkootöissä.

Eläkeläiset valmistelevat Suviseuroja jo viikolla, työssäkäyvät tulevat viikonloppuna auttamaan.

”Tämä on yhteisöllistä hommaa”, Haukkala sanoo.

Talkooporukan muonitus on kodikkaasti vanhassa autohallissa. Kun talkoolaiset on syöneet, on aika kahvikupposelle. Pöydän ääressä vasemmalta Aili Välimäki, Elisa Toppinen, Aila Majuri, Johanna Haapakoski ja Pauliina Linna. Kuva: Johannes Tervo

Tämä kesä näyttää suunnan hengellisten kesäjuhlien kävijämäärille, uskoo Kirkkopalvelujen kehityspäällikkö Jari Kupiainen. Voi olla, että väkeä virtaa joko todella paljon tai hyvin niukasti.

”Korona-aika verotti tapahtuma-alaa sen verran rajulla kädellä, etteivät kävijämäärät hengellisillä kesäjuhlilla ole palanneet koronaa edeltäviin vuosiin. Toisaalta virtuaalisesti niiden katselija- ja kuuntelijamäärät ovat vilkastuneet”, Kupiainen kuvailee.

Tänä vuonna vanhoillislestadiolaisten Suviseuroille odotetaan keskimääräistä paremmin kävijöitä, sillä Kauhava sijaitsee kohtuullisen keskellä Suomea. Jos seurat pidetään Pohjois- tai Etelä-Suomessa, ihmisiä saapuu aina hiukan vähemmän.

Poikkeuksellisen kuuma tai sateinen keli saattaa kuitenkin laskea osallistujamäärää, kertoo Suviseurojen seuratoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Sivula.

Tiedossa on perinteiseen tapaan seurapuheita, virsiä ja yhteisiä laulutuokioita.

Perjantai-illalle on luvassa puheenvuoro, joka poikkeaa kuitenkin rakenteeltaan normaalista seurapuheesta. Se on suunniteltu tietyn teeman alle. Puhe on kohdennettu nuorille.

”Meillä on lähtökohtaisesti nuoria hyvin paljon, joista moni saapuu paikalle viikonloppuna töiden jälkeen. Haluamme muistaa nuoria tällä puheella. Puheessa kehotetaan pitämään usko ja hyvä omatunto.”

Pentti Haukkala on tehnyt talkootöitä Kauhavan lentokentällä jo syksystä alkaen. Silloin hän raivasi pienleikkurilla pajukoita ja oli ajamassa maata. Viime viikot ovat kuluneet haketta tuodessa, lattioita tehdessä ja pressujen laitossa. Kuva: Johannes Tervo

Maaseutukunnat ja kaupungit ovat hengellisten kesäjuhlien kultakenttää. Esimerkiksi herättäjäjuhlat pidetään Seinäjoella, helluntaiseurakuntien juhannuskonferenssi Keuruulla, valtakunnallinen evankeliumijuhla Toholammilla.

”Lähes kaikki hengelliset tapahtumat järjestetään maaseudulla, jossa järjestäminen on edullisempaa kuin kaupungissa esimerkiksi tilavuokrien ja majoituksen suhteen”, Kupiainen kommentoi.

Hengellisillä kesätapahtumilla on erityisen iso merkitys erityisesti herätysliikkeiden taloudelle. Tuotot saadaan pääosin kolehdeista, mutta myös ruoka- ja tuotemyynnistä sekä konserteista, joihin on pääsymaksu, Kupiainen sanoo.

Kupiaisen mukaan hengellisten kesäjuhlien järjestelyt ovat muuttuneet vuosi vuodelta yhä ammattimaisemmaksi ja verkostomaisemmaksi. Tapahtuma-alan ammattilaisia hyödynnetään suunnittelussa ja tapahtumia itsessään ohjaavat viranomaisohjeistukset.

Hän kuitenkin odottaisi, että hengelliset kesäjuhlat alkaisivat houkutella myös nuorempia ihmisiä.

”Se on myös järjestäjien vastuulla. On mietittävä tarkkaan hyvää sijaintia ja lippujen ostokanavaa, mutta myös ennen kaikkea freesausta ohjelmaan.”

Ruokatauollakin kerkeää suunnittelemaan. Vasemmalla Pentti Haukkala, keskellä liikennepäivystäjä Pekka Välimäki ja hänen sisarenpoikansa Niklas Heikkala. Kuva: Johannes Tervo

Viljelijä Pentti Haukkala aikoo tuoda vielä toisen traktorinsa talkoisiin, kun ruiskutukset on tehty. Tänä vuonna viljelyksessä kauraa ja ohraa. Lehmät hän myi vaimonsa kanssa vuonna 2014.

Molemmat traktorit ovat mukana myös Suviseuroilla, jos niitä satutaan tarvitsemaan esimerkiksi vetoapuun.

”Suviseurat ovat tärkeä kohokohta vuodessa. Meinataan yöpyä asuntovaunussa tänäkin vuonna. Tupa tulee täyteen lapsia ja lapsenlapsia, osa tulee vaunuilla”, hän kertoo hymyssä suin.

Maanviljelijän ammatti on Haukkalan mielestä hyvä pohja talkootöille. Samalla hän lisää, että rakennusmiehistä ja putkimiehistä on myös erityisesti apua. ”Ei sitä 75-vuotiaana jaksa enää niin paljon painaa, mutta traktoria kyllä jaksaa vielä hyvin ajaa”, hän sanoo. Kuva: Johannes Tervo