Tiesitkö: Kukko ei kuuroudu kiekuessaan, vaikka se pystyy aiheuttamaan järjenvastaiset desibelilukemat

Belgialaistutkimuksessa sekunnin tai kahden mittaiset kukkojen kiekaisut ylsivät hurjiin lukemiin ja olivat voimakkuudeltaan keskimäärin 130 desibeliä. Kuva: Sanne Katainen

Jos on koskaan ollut lähellä kiekuvaa kukkoa, on saanut pelätä kuulonsa puolesta. Mutta miksi kukko ei kuuroudu omista kiekaisuistaan?

Belgialaiset tutkijat selvittivät asiaa kiinnittämällä kolmen kukon nokan alle äänityslaitteita, jotka mittasivat kukkojen äänenkäyttöä.

Ihmistä todennäköisesti ärsyttää jo 70 desibelin voimakkuudella muriseva pyykkikone, ja kuulovaurioita saa pelätä jo kuunneltuaan lehtipuhaltimen 80 desibelin mökää kaksi tuntia tai 105 desibelin voimakkuudella huutavaa kaiutinta viisi minuuttia. Desibeliasteikko on logaritminen, ja korva kuulee äänenvoimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun äänitaso lisääntyy 10 desibeliä.

Belgialaistutkimuksessa sekunnin tai kahden mittaiset kukkojen kiekaisut ylsivät hurjiin lukemiin ja olivat voimakkuudeltaan keskimäärin 130 desibeliä, mikä on mölytasoltaan samaa luokkaa kuin ilmaan lähtevän suihkukoneen kuuntelu 15 metrin päästä. Ihmiskorvalle tämä aiheuttaa kipua ja kuulovaurioita välittömästi.

Kovimmin kiekuva kukko ylsi belgialaistutkimuksessa peräti 143 desibelin lukemiin, mikä vastaa samaa kuin seisoskelu täydellä teholla toimivan lentotukialuksen kannella.

Kun kukkojen äänekkyyden taso oli saatu selville, tutkijat loivat kolmiulotteisen röntgenkuvan kukkojen pääkalloista. Kukolla on aivan omanlaisensa kuulonsuojausmenetelmä: kun kukon nokka on kiekuessa auki, linnun korvakäytävästä neljäsosa menee tukkoon ja puolet tärykalvosta peittyy pehmeään kudokseen.

Lisäksi linnuilla on eräs ominaisuus, josta me nisäkkäät voimme vain haaveilla. Linnut voivat nimittäin kasvattaa sisäkorvaansa nopeasti uusia karvasoluja, jos edelliset ovat vaurioituneet.

Lähteet: Science 19.1.2018, CDC: Loud Noises