Alpakkaemo kertoo viikon päästä itse onko tiinehtynyt astutuksesta

Lohjalainen Päivi Partanen tuo sympaattiset alpakat kisaamaan agilityssä Elma-messuille. 

50 alpakkaa ei riitä, vaan Päivi Partanen aikoo kasvattaa edelleen laumaansa. 

Lohjalainen Päivi Partanen tuntee alpakoiden sielunelämän. Partasen laumaan kuuluu viitisenkymmentä alpakkaa.

"Ensimmäiset kaksi alpakkaa saapui meille Chilestä vuonna 2006."

Partasen alpakkatilalta paitsi myydään alpakoita niin tarjolla on myös astutuspalvelu sekä villan, lankojen ja alpakkatarvikkeiden myyntiä.

Alpakoista viisi hän lastaa huomenna traileriin ja suuntaa Helsinkiin Elma-maaseutumessuille viikonlopuksi. Siellä hänen kasvattinsa ottavat osaa alpakka- ja laama-agilityn SM-kilpailuihin.

ELMA-messut ovat heille jo rutiinia, sillä Messukeskuksessa Partanen on alpakoineen käynyt puolenkymmentä kertaa.

Ensimmäiset alpakat tulivat Suomeen vuonna 2002. Tällä hetkellä Suomessa on Partasen arvion mukaan noin 1500 alpakkaa. Virallista rekisteriä ei ole olemassa, joten tarkkaa määrää on vaikea sanoa.

Alpakka luokitellaan harraste-eläimeksi, joten ne eivät kuulu tukien piiriin. Partasen alpakat on jaettu kahteen laumaan: emien ja vasojen sekä orien laumaan.

Emien joukossa tepastelee myös kaksi laamaa, joista toinen, Pamela, tarkkailee ympäristöä valppaasti ja tutkii jokaisen laumaan saapujan hönkimällä kasvoihin.

Laamoja käytetään maailmalla laumanvartijoina, sillä niiden tiedetään suojelevan laumaansa pedoilta. Myös Pamela on tehtäviensä tasalla.

Toisessa aitauksessa märehtivien alpakkaorien eloon kuuluu taasen keskinäinen nujakointi. Välienselvittelyt voivat välillä olla pahannäköisiäkin.

"Kyllähän ne aika paljon ottelevat keskenään, mutta ei niitä voi tarhata yksinäänkään", Partanen pohtii.

Alpakat tarvitsevat lauman voidakseen hyvin.

Partasen kanssa uppoutuu helposti puhumaan pehmoisia alpakanvillasta.

"Tästä minä voisin puhua kaksi tuntia. Alpakan villa on höyhenenkevyttä ontelokuitua, ja sen takia se lämmittää paremmin kuin lampaan villa. Se ei myöskään sisällä lanoliinia niin kuin lampaan villa."

"Villan hienoutta mitataan mikronilla, joka on millin tuhannesosa. Ihmisen hius on noin 100 mikronia paksu ja hyvän alpakan villa voi olla 14–20 mikronia", Partanen kertoo.

30 mikronia on se, mikä kutittaa ihmistä eli rupeaa tuntemaan pistelyä. Sen takia alpakan villa ei kutita. Yhdestä alpakasta saa villaa reilusta kilosta viiteen kiloon.

Jotkut alpakat tuottavat parempaa villaa ja enemmän kuin toiset. Partanen onkin hyvin kiinnostunut kehittämään alpakoidensa villaominaisuuksia. Hän lähettää joka vuosi villat tutkittavaksi Yhdysvaltoihin laboratorioon. Tulosten avulla seurataan villa-arvoja, kuten kuidun paksuutta ja tasalaatuisuutta.

"Alpakan villa on maailmalla arvostettu luksustuote, joka kelpaa James Bondinkin pukuihin. Kansainvälisissä huutokaupoissa kalleimpien alpakoiden hinta saattaa kivuta kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin dollareihin."

Partanen miettii tarkkaan ori–emä yhdistelmät, sillä hänen tavoitteenaan on kehittää laumaa paremmaksi. Eikä vielä 50 alpakkaa hänelle riitä. Ajatus on kasvattaa laumaa.

Alpakoilla ei ole kiima-aikaa, vaan indusoitu ovulaatio, kuten esimerkiksi kissoilla. Ne voivat tulla tiineeksi koko ajan. Munasolu irtoaa aina astutuksen yhteydessä.

"Seitsemän päivää astutuksesta tuodaan ori näytille, että käviskös taas", Partanen kertoo.

"Jos munasolu on irronnut, emä ei suostu astutukseen, se sylkee tai juoksee oria karkuun. Jos emä ei ole tiinehtynyt, se menee yleensä maahan ja astutus tapahtuu maassa."

Sama toistetaan vielä seitsemän päivän kuluttua ja taas emä kertoo, onko se tiinehtynyt vai ei. Emä kantaa lähes vuoden.

Video näyttää, kuinka Partanen valmistautuu Elman agilitykisoihin.